KASNÄS, SAARISTON HELMIÄ

Lauantain aamuherätys, lähtö Borgånejdens Dragspelsklubbenin kesäretkelle luonnonkauniiseen Kasnäsiin, missä pidetään kesäinen valssimusiikkitapahtuma.

Kylpylä sijaitsee Hangon ja Turun välillä, Salosta suoraan merelle eli Kemiön ohi aina rantaan asti. Ja mikä ihana paikka.

 Tie loppuu Kasnäsiin, siitä yhteysveneet jatkavat Hiittisiin ja Bengskärin majakkasaarelle.

Rannassa on pieni tori sekä veneilijöille tarkoitetut palvelupisteet

sekä matkamuisto- ja jäätelökioskeja.
Ja paljon veneitä!

Rantaravintolan yhteydessä on tanssilava, jonne illalla kokoontuivat kaikki mukana olleet harmonikkayhtyeet, kukin vuorollaan soittamaan ensin valssimusiikkikonsertin ja sen jälkeen tanssimusiikin aina puoli kahteen asti aamuyöstä.

Meidän porukkamme soitti ensin kylpylärakennuksen edessä auringon paistaessa todella lämpimästi.

Ja musiikki innoitti muutamia tanssiparejakin asfalttiparketille.

Majoituimme kylpylän ympärillä oleviin "taloihin", aivan upeat tilat asustella, vaikka pitempäänkin.

Täässä meidän terassi suoraan auringon ja meren puolelle. Upeat näköalat.

Illan konsertti kesti pari tuntia, kukin harmonikkakerho esitti parastaan. Oli mukava verrata soittajien ohjelmistoa ja taitojakin.
Ja tietysti oli hienoa vetää "kotiinpäin", sillä meidän pojat osasivat ottaa yleisönsä.

Vaikka lavan lattia ei ollutkaan liukas, tanssiparit täyttivät sen joka kappaleelle. Monet veneilijät, jotka yöpyivät satamassa, tulivat tanssimaan ja kuuntelemaan haitarien haikeaa soitantaa. No, reipasta oli kyllä haikeaa enemmän!
Kiva ilta kaikkineen.

 Oli syöty saaristolaisnoutopöydästä erityisen hyvä illallinen, nautittu musiikista ja tanssittu polvet pökkyrään asti. Mikä oli kupsahtaessa valkoisten lakanoiden väliin...

Aamulla syötiin maittava aamiainen ravintolan buffe´sta, sitä ennen olimme prinssipuolison kanssa käyneet kylpylän aamu-uinnilla. Ihan kaksistaan, sillä ketään muita ei heti kahdeksalta siellä ollut. Nautinto oli uida altaan lämpimässä vedessä, piipahtaa porealtaassa ja sitten kylmässä vedessä kastautuminen kruunasi nautinnon. Ja syömmään. Kerrankin oli pekonit paistettu ihanan rapeiksi ja tuoremehu suoraan hedelmistä. Kyllä meidän kelpasi.

Hyväkin reissu loppuu aikanaan. Haitarit ja muut kamppeet roudattiin autoon ja kotimatka alkoi.

Kotona Simolla oli hoitajana "Votte"-pappa, hyvin olivat pojat kahdestaan pärjäilleetkin, kun tytär oli juoksuttanut metsälenkit.

Heti kotona Simo järjesti meille tempauksen ryntäämällä pihalla majailevan kissan jälkeen täysin sokeasti. Juostiin perästä pitkin metsää ja prinssipuoliso jo lähti autolla lähialueelle. Minä huutelin koiraa metsässä ja yritin vihellelläkin, mutta eipä oikein vihellys irronnut. Ja sieltähän täysin väsynyt kissan jahtaaja sitten viimein tuli luokseni ja kannoin täysin uupuneen koirulin pihaan takaisin. Kaikki hyvin, ei onneksi mennyt tielle. Kissalle hankitaan  terveystarkastajalta loukku ja pyydystetään katti vietäväksi kissataloon. Ei tätä muuten hermot kestä, on majaillut keväästä asti meidän pihalla eikä näytä kenellekään täällä kuuluvan.

Elämä on. Yllätyksiä, tapahtumia, matkoja ja retkiä. Onneksi voittopuolisesti kaikki hyvin.