Syksyn tuntua niemen nokassa. Silti viikko meni ihan mukavasti serkkupoikien kanssa. Heille aamuinen järveen pulahtamisemme oli kauhistus, sauna joka ilta sensijaan ihan ok ja lopulta tykästyivätkin tähän suomalaiseen mökkeilyyn kuuluvaan iltarituaaliin.
Tosin viikko pelkästään mökillä, mistä prinssipuoliso starttasi pariksi päiväksi mustaviinimarjapuskiin, olisi ollut tylsyyden huippu. Tätä torjuaksemme veimme vieraamme soutelemaan, sieneen ja maidonhakumatkalle naapuritilalle. Siis lomailua ja puuhastelua vuoronperään.
Loppuviikosta oli vuorossa retki Savonlinnaan ja Punkaharjulle.
Retretissä oli Tyko Sallisen töistä suuri näyttely, mukana toki myös Vionojaa ja muitakin sen ajan kuvantekijöitä. Varsinkin Retretin luolasto teki vieraisiimme vaikutuksen. Harmi, ettei siellä saanut kuvata, joten mielikuvina vain sai säilöttyä näkemänsä.
Syksyn lähestymisen näki paitsi sienisaaliista
myös maksaruohon kukinnoissa lepäävistä medenkerääjistä,
jotka aamuauringossa lämmittivät ja kuivattelivat siipiään voidakseen taas lentää pesälle ja kukkiin. Ahkeruus on ilo!
Myös tämä perhonen lennähti puutarhahanskani selkämykselle rikkaruohoja nyppiessäni:
Päivällä auringon lämmittäessä tuntui vielä kesäiseltä, mutta iltojen viileys muistutti kesän olevan pian ohi.
Kuikat pitivät jo lähtökokouksiaan, yksi niistä oli kesyyntynyt Simoon niin, että kävi joka päivä koiraa tervehtimässä parin metrin etäisyydeltä. Ei välittänyt Simon hurjasta haukunnastakaan laiturin nokalta.
Ja joutsenet ( myöskin kurjet) näyttäytyivät jokaisena päivänä.
Simoa kummastuttivat myös kalansintit, jotka pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät renkaita veden pintaan.
Pilvikirsikan lehdissä oli jo syksyn ruskaa, vaikka koivujen lehdet olivat lähes vihreitä edelleen. Tosin muutama keltainen lehti oli koivuista leijunut maahan ja hämäsi kanttarellien poimijaa.
Tosin viikko pelkästään mökillä, mistä prinssipuoliso starttasi pariksi päiväksi mustaviinimarjapuskiin, olisi ollut tylsyyden huippu. Tätä torjuaksemme veimme vieraamme soutelemaan, sieneen ja maidonhakumatkalle naapuritilalle. Siis lomailua ja puuhastelua vuoronperään.
Loppuviikosta oli vuorossa retki Savonlinnaan ja Punkaharjulle.
Retretissä oli Tyko Sallisen töistä suuri näyttely, mukana toki myös Vionojaa ja muitakin sen ajan kuvantekijöitä. Varsinkin Retretin luolasto teki vieraisiimme vaikutuksen. Harmi, ettei siellä saanut kuvata, joten mielikuvina vain sai säilöttyä näkemänsä.
Syksyn lähestymisen näki paitsi sienisaaliista
myös maksaruohon kukinnoissa lepäävistä medenkerääjistä,
jotka aamuauringossa lämmittivät ja kuivattelivat siipiään voidakseen taas lentää pesälle ja kukkiin. Ahkeruus on ilo!
Myös tämä perhonen lennähti puutarhahanskani selkämykselle rikkaruohoja nyppiessäni:
Päivällä auringon lämmittäessä tuntui vielä kesäiseltä, mutta iltojen viileys muistutti kesän olevan pian ohi.
Kuikat pitivät jo lähtökokouksiaan, yksi niistä oli kesyyntynyt Simoon niin, että kävi joka päivä koiraa tervehtimässä parin metrin etäisyydeltä. Ei välittänyt Simon hurjasta haukunnastakaan laiturin nokalta.
Ja joutsenet ( myöskin kurjet) näyttäytyivät jokaisena päivänä.
Simoa kummastuttivat myös kalansintit, jotka pyörivät laiturin ympärillä ja tekivät renkaita veden pintaan.
Pilvikirsikan lehdissä oli jo syksyn ruskaa, vaikka koivujen lehdet olivat lähes vihreitä edelleen. Tosin muutama keltainen lehti oli koivuista leijunut maahan ja hämäsi kanttarellien poimijaa.
Kaikenkaikkiaan viikko meni nopeasti, vaikka etukäteen vähän arvelin ajan käyvän pitkäksi varsinkin sateisina syyspäivinä.
Maisema antoi kuitenkin parastaan, vai mitä mieltä näistä kuulaista järvimaisemista? Ja saatiinhan toinen serkuista viimeisenä mökki-iltana uskaltautumaan myös Korppisen syliin.
Retkestämme itä-Suomeen ja harjukaupungin kautta kotiin matkaamisesta postaan varmasti seuraavaksi, kunhan taas järjestyy hetki aikaa. Tiistaina, maanantain Tallinnan visiitin jälkeen, serkut nousevat lentoon lähteäkseen kotiin Hampuriin.
Vinhaan vilistelee aika,
VastaaPoistapoissa kohta kesän taika.
Koriin talteen metsän sato,
ennenkuin vie pakkaskato.
Kauniita syyskesän päiviä sinulle!
Kiitos SinikkaHelena! Näin sinulta syntyy runonen syksystä, joka hiipii hiljaa ja ykskaks meillä on lunta! No ei onneksi ihan vielä!
PoistaKauniita kirkkaitakin päiviä on mökkiviikon varrelle onneksi sattunut. Upea on mökkimaisemanne ja luonto esitellyt parhaat puolensa vieraillenne. Upeat kuvat kaikki!
VastaaPoistaSeuraavaa postaustasi odotellen, oikein hyvää viikonloppua!
Me "jääkarhujen" maan asukkaat olemme tottuneet syksyn sateisiin ja tuuliin, mutta Hampuri on sen verran etelämmässä, että pelkäsin sateisten päivien ankeutta. Vaan kaikki hyvin. Ovat sisäsiistejä ja kaikkiruokaisia ja todella tyytyväisiä saamaansa passinkiin.
PoistaKiitos Minttuli, minun kuvani ovat aina vähän huitaisten otettuja...
Samoin sinulle aurinkoa viikonloppuun.
Onpa sinulla, Anja-Regina, ollut vaativa tehtävä, pitää serkkupoikasi hyvällä mielellä kokonaisen viikon ajan ellei ylikin;))) Uskon, että pelkkä mökkielämä käy yksitoikkoiseksi, mutta kivasti olit suunnitellut tehtäväsi etukäteen, ja saanut päiviin monipuolisuutta ja vaihtelua;DDD
VastaaPoistaUskon että ovat tyytyväisiä, ja toivottavasti sinäkin olet, Anja!<3333
Uskotkos Aili, että tämä on jo seitsemäs kerta kun yritän vastata kommenttiisi. Aina tämä värkki syö vastaukseni tai sensuroineeko, hih?
PoistaJeps, olen kyllä parastani yrittänyt tämän pariviikkoisen ajan. Kaikki, mitä olen pöytään laittanut, on hyvin kelvannut ja reissut on tehty sopuisasti.
Vaan varsinainen kielikylpy tämä on kyllä ollut, prinssipuolisollekin.
Joops, tyytyväistä porukkaa on pöydän molemmilla puolilla! DDD
Olet sinä aikamoinen nainen, huolehit ja hoidat(-te!)koko suvun ja siinä huilatessa lisäksi toisetkin tielle osuvat, nälkäset suut...;)
VastaaPoistaJos homma olisi vastenmielista pakkopuuroo, tokkopa sitä tekisitkään!
Olen aina ollut sitä mieltä, että hyvän mielen saa itselleen, kun näkee vastapuolenkin olevan tyytyväinen.
Jatketaan tällä toimivalla linjalla edelleen....Simo on söpöläinen...;D
Kiitos vaan Maikku, orkesteri soittelee olohuoneen seinällä!
PoistaHampurin pojat on saaneet tänään kalevalaista jäsenkorjausta ja uunilohta kera mustien ja keltaisten sienten. Ja hyvin on maistunutkin.
Joo, hommat jatkukoot entisellään, tämä on hyväksi havaittu käytäntö! Ja Simo nauttii taas kotona olemisesta, haukkuu kaikki liikkuvat! Halit sulle!
Kyllä riittää serkuillasi nuistelemista vierailustaa Suomeen. Monenlaista ehtivät nähdä ja kokea. Ja mitkä maisemat seidän ilokseen tuolla mökillänne!
VastaaPoistaToivottavasti elämyksiä on tarttunut reppuun, onhan tämä ihan erilaista kuin ison kaupungin elämässä.
PoistaMökkimaisemat on sellaista sielunmaisemaa, että ainakin minulle tulee aina hyvä ja rauhallinen fiilis.
Hienosti olet ohjelmoinut serkkujesi kesävierailun. Paljon erilaisia tapahtumia ja elämyksiä. Nyt on pojilla kertomuksia ja muisteluita pitkäksi aikaa eteenkin päin.
VastaaPoistaSimolle rapsutukset, pian sitten nähdään.
Kyllä noille pojille ohjelmaakin pitänyt keksiä, omat ohjelmat on sitten vähän hunningolla. Mutta huomenna piipahtavat eteläisemmässä tasavallassa ja tiistaina aamupalan jälkeen ampaisevat kentälle.
PoistaSimo kiittää rapsutuksista, loikoilee tuossa vieressä kuten tavallista.