SIRMIONESTA

Joskus sitä joutuu pähkäilemään, että mistä kirjoittaisi. Nyt on nuppi niin täynnä ulos purkautumista odottavaa juttua, että en tahdo millään malttaa asioita ensin järjestää jotenkin loogisesti. Vaan annanpa tulla vielä kuoromatkan lopputunnelmia, nyt Sirmionesta.

Garda-järven pohjoisosassa oleva Sirmione hurmasi paitsi lämmöllä ja auringolla myös huikeilla maisemillaan. Kiersimme moottoriveneillä Garda-järvellä ja nautimme huikaisevan sinivihreästä vedestä, johon kupli järven pohjasta rikkikaasua, mikä pitää järven veden puhtaana.

Kyllä kelpaa polskutella ja ajella isoillakin veneillä järvellä. 

Myös pienet "simot" polskuttelivat pallon perässä pelkäämättä vettä:

Päätin opettaa oman koirani polskuttamaan mökin rannassa...


Sirmionen vanha linna on rakennettu veden päälle ja jos oikein muistan, se on 1400-luvulta (jos ei sitten jo 1200)

Myös Maria Callas omisti keltaisen suuren huvilan Sirmionessa.
Sirmionen vanha kaupunki on viehättävä pienine putiikkeineen. Ja kyllä siellä linnan vieressä oli upeaa istuskella nauttimassa Spritz d`l Alperoa (?) ja olutta.

(valkoviiniä, katkeroa ja soodavettä kera appelsiiniviipaleen).

Ja tokihan myös meidän porukat pääsivät uimaan Garda-järvessä, vaikkakin se ranta, johon ehdimme pikapikaa, oli kivinen ja pohja liukas. Onneksi ei pahempia mätkähdyksiä tapahtunut.


Kuorojen yhteinen jäähyväislounas oli Sirmionen maisemissa. Siellä vielä kajahti yhteisesti Finlandia ja Signore delle Cime. 

Kuoromatkasta jäi mukava fiilis, paljon oli nähty ja koettu kovasta helteestä huolimatta. Jokailtaiset konsertit yhdessä eri kuorojen kanssa olivat nautittavia tapahtumia ja ystävyyssuhteitakin solmittiin.


Tämä tarinointi voi jo pitkästyttää, mutta vielä haluaisin postata kuorojen konserteista kuvia. Ja tietysti ne liian pastan syömistä kuvaavat taulutkin. Ja uutta aihetta pukkaa, olimmehan viikonlopun kotoisissa merenrantamaisemissa hanuriporukan kanssa.


Sirmione on mukava lomapaikka, siellä on aurinkoa, Garda-järven sinivihreys, monien kukkien värikkyys ja loisto. Hyvinhoidetut puistot ja hotellialueet. Ja rantaa mittaamattomiin. Suosittelen lämpimästi. Ehkäpä vielä kerran itsekin voisin palata Gardalle ja nyt Sirmioneen. Vaikka linnan neidoksi - tai kummitukseksi.

Ja kukkien keskelle!