Tänään on satanut kokonaisen päivän ajan. Välillä enemmän, välillä tihuuttaen. Tuulen suunta on vaihtunut eteläisestä länteen ja nyt taas itätuuleksi. Toivottavasti kiertyvä tuuli vie sadepilvet tipotiehensä ja saadaan vähän kuivempaakin säätä.
Kun ei muutakaan tähdellistä tekemistä ole, ulos ei voi mennä ruopsuttelemaan, päätänpä tuon Garda-järven juttusarjan tähän juttuun:
Italia, tuo luvattu pastan ja makaroonin maa. Kun me täällä pohjoisemmassa syödään makaroonia eri muodossa pääruokana, italialaisille pasta-annos on alkuruokaa. Toki osaavat tarjota sitä eri variaatioilla, mutta sittenkin.
Kommentissaan postaukseeni ystäväni totesi kuvasta, että tällaiseksi tulee, jos pastaa syö. Totta on, minä ainakin jätin pastat minimiin.
Sen viinitilan, jossa lounastimme, ruokasalin seinillä oli nämä iki-ihanat maalaukset. En millään malta olla niitä postaamatta, niistä saa helposti hymyn huulille.
Pelimannet harjoittelee illan esiintymistä varten!
Onks tukka hyvin? Ja helma?
Buona sera!
Penkillä pelimannit...
Kun on vauhtiin päästy, on jalka kevyt...
Torviseitsikko!
Ja hännänhuippuna suomalainen "torvikaksikko", on nekin vähän makaroonia maistelleet joskus! Liekö nyt kuitenkin ollut viiniä?!?
No, totta puhuakseni ostin purkillisen makarooneja Milanosta! En taida raatsia niitä keittää, ovat purkissa niin kauniita!
No, ostinpa hellehatunkin, tosi tarpeeseen oli. Italiassa nimittäin. Nyt tarvitaan vain sateenvarjoa pään suojaksi.
Mutta turhapa on meikäläisen kuvitella itseään ilman makaroonin syöntiäkään köykäiseksi muuten kuin ajatuksiltaan, kun todellakin on liian paksu perhoseksi. Siivistä nyt puhumattakaan...
Vaan saahan sitä nähdä päiväunia...
Kun ei muutakaan tähdellistä tekemistä ole, ulos ei voi mennä ruopsuttelemaan, päätänpä tuon Garda-järven juttusarjan tähän juttuun:
Italia, tuo luvattu pastan ja makaroonin maa. Kun me täällä pohjoisemmassa syödään makaroonia eri muodossa pääruokana, italialaisille pasta-annos on alkuruokaa. Toki osaavat tarjota sitä eri variaatioilla, mutta sittenkin.
Kommentissaan postaukseeni ystäväni totesi kuvasta, että tällaiseksi tulee, jos pastaa syö. Totta on, minä ainakin jätin pastat minimiin.
Sen viinitilan, jossa lounastimme, ruokasalin seinillä oli nämä iki-ihanat maalaukset. En millään malta olla niitä postaamatta, niistä saa helposti hymyn huulille.
No, totta puhuakseni ostin purkillisen makarooneja Milanosta! En taida raatsia niitä keittää, ovat purkissa niin kauniita!
Mutta turhapa on meikäläisen kuvitella itseään ilman makaroonin syöntiäkään köykäiseksi muuten kuin ajatuksiltaan, kun todellakin on liian paksu perhoseksi. Siivistä nyt puhumattakaan...
Oli kuin naivistinen taidenäyttely, kiitos;)
VastaaPoistaVerona ja se seutu Italiaa on minullekin tuttu. Ihastuin siihen jo nuorena interreilaajana ja nyt vanhempana kiersimme autolla Italiassa noitakin seutuja. Kauniita ovat.
Nyt kun pääsen taas vastaamaan kommentteihin, palaan uudelleen näihin.
PoistaVerona on minunkin mielipaikkojani, sinne haluaisin aina uudelleen.
Mainion hauskoja kuvia, varsinainen näyttely..;DDD
VastaaPoistaKiitos postauksestasi, Anja.<3333
Minun oli pakko kuvata nämä siellä ravintolasalissa, niin hauskoja olivat. Tuskin aitoja mutta mainioita.
PoistaIhana kuvapläjäys.
VastaaPoistaKiitos Maija! Minustakin hykerryttävän hauskoja.
PoistaHeti aluksi laittaisin tiedoksi, että kuuluisa Kolumbialainen taiteilija Fernando Botero s.1932 on nämä alkuperäiset ihanat taulut maalannut! Luultavasti ovat vedoksia, koska värit ovat vähän väärät mitä Boteron aidot taulut esittää. Tai sitten joku tämmönen maalari kuin minä on ne tehnyt, koska tarkoitus on kyllä niitä/noita itekin siveltemillä taltioida...;D Tällä hetkellä kylppärissä on esillä raamitettu postikortti, upean alastoman naisen figura takaa päin..hih....;) Hän maalaa kaiken elikotkin tosi pulskiksi, taulut saavat katsojat mukavalle mielelle, näyttelyitä on ollut ympäri maailmaa. Mulla on sellainen tunne, että Suomessakin on niitä ollut silloin Euroopan kiertueella, jotakin vuosia sitten!!!
VastaaPoistaMatkakertomuksista SUUR KIITOS!
Haluaisin kirjoitaa Italiaksi, jotta se soljuisi niinkuin haluaisin sanoa! Valitettavasti ei luista enään, puhekin menee vain pelkäksi hymyilyksi jos sinne viellä joskus menisin.
Italia oli kuului aikoinaan osana elämääni, sanoisinko aika henkilökohtaisesti, joten eipä siitä vielläkään irti pääse.
Gardan seutu tuttua paikkaa.
Omilla sivuilla ollut vähän hiljaista, mutta nyt lähti viimeinen hyyryläinen ja nyt pitäis aloittaa se "normaali" elämä! Urheilu kyllä ottaa osansa, on pakko olla tv-n edessä viellä jokin aikaa....;D
Kiitos Maikku kun kerroit taiteilijasta. Eivät ne suinkaan aitoja siellä ravintolassa, mikä oli tehty tilan ulkorakennuksen ylisille. Mutta hauskoja olivat ja siksi ne räpsin kameralla muistiin. Hyvän mielen sain niitä katselemalla. Ja postikortteina olen niitä nähnyt Suomessakin.
PoistaKiva jos tykkäsit matkatarinoistani, varmasti mukava jakso elämässäsi Italian maisemissa. Ja Garda on niin kaunista, kaunista. Aurinkoa, vettä, kauniita rakennuksia ja puutarhoja.
Olenkin ihmetellyt mihin olen karannut, kun ei sinusta ole mitään kuulunut. Yritän päästä elokuun lopulla piipahtamaan harjukaupungin torilla, ehkä hampurilaisten serkkupoikien kanssa.
Urheilulla on mennyt suomalaisten kohdalla niin heikosti, että olen vain uutisista kuunnellut. No, hopeamitali on hieno saavutus kuitenkin.
Hyvä naismaku tuolla maalarilla ;) Huolisin noista tauluistan minkä vaan seinälleni.
VastaaPoistaReheviä kuin Rembrandin naisetkin. Ei lie riisitautia pastansyöjillä, hih. Kyllä minullekin kelpaisivat seinälle.
PoistaMinunkin tuli heti Botero mieleen.
VastaaPoistaMinulle Botero on ollut tuntematon taidemaalari. Pitääpä ottaa miehestä selvää. Kiitos Allu.
PoistaPakko yrittää vastata kommentteihin näin, kun aina vaan tilttaa eikä ota vastauksia vastaan!
VastaaPoistaEipä ne maalaukset todella aitoja olleet, mutta hykerryttävän hauskoja ja olin nähnyt niitä postikortteina joskus aikaisemminkin.
Varmaankin Maikku olet oikeassa Boteron suhteen.
Mutta kuten sanottu, pastan syöminen tuo tällaiset maalausten mukaiset linjat, hih.
(en tiedä mikä asetuksissani mättää kun kirjaimistakin näkyy vain varjoja....)
Ompa hauskoja kuvia:))
VastaaPoistaMinustakin niissä on hykerryttävän hauska tunnelma.
Poista(nyt tämä bloggeri taas ottaa kommenttien vastauksia, höh.)
Ihanan hauskoja maalauksia, ja samaan tunnelmaan on päästy alimmassa kuvassa :) On nuo Milanolaiset makaroonit kyllä kuin karkkeja, eihän niitä tosiaan edes raski keittää.
VastaaPoistaEn tiedä hennonko keittää noita makarooneja lainkaan. Ainakin hetken säilytän niitä keittiön koristeina.
PoistaMainioita kuvia. Fernando Botero on tuo alkuperäinen taiteilija. Olemme käyneet vuosia sitten Helsingissä katsomassa hänen töitään. Hyvälle tuulelle niistä kuvista tulee.
VastaaPoistaJep, eivät nämä siellä seinällä aitoja olleet, ei tietenkään, mutta kun niin hauskoja olivat niin oli pakko ne kuvata. Ja hyvää mieltä niistä toki saakin. Terkut niemen nokasta, nyt näyttää ilmakin selkenevän.
PoistaHauskoja maalauksia,saavat hyvälle tuulelle
VastaaPoistaniinpä, hymyä huuleen...
PoistaOlipa maalauksia.
VastaaPoistaPoskiposkea vasten.
Kauniin värisiä makarooneja.
Kyllä taiteilijat näkevät olennaisen, hih.
Poista