maanantai 27. elokuuta 2012

RETKI RETRETTIIN

Savonlinnasta on enää hurahdus Punkaharjulle ja Retrettiin. Joka kesä on ollut ihan must päästä katsomaan, mitä elämyksiä Retretti kulloinkin tarjoaa. Tänä kesänä siellä on ollut Tyko Sallisen näyttely pääosassa. Sallisen vahvoilla vedoilla väritetyt öljyvärityöt - pääosin vaimostaan Mirristä - saivat ansaitsemansa huomion. Samoin hänen maalaamansa Jytkyt eli latotanssit sekä tanssista että tappeluistakin. Niitä ihan nautinnoksi asti pää kallellaan katseltiin. Myös muita taiteilijoita oli esillä.  Serkuille oli elämys myöskin Retretin taideluolasto erilaisine valo- ja muine teoksineen. Valokuvaaminen oli kiellettyä, joten vain mielikuvitusta....


Minä kuitenkin nautin eniten Rudolf Koivun näyttelystä. Kaikki lapsuudenajan sadut tulivat etsimättä mieleen, kun kuljimme satujen kulisseissa. Niitä onneksi sai kuvata, seinällä olevia kuvia ei kuitenkaan.



...pataan pantiin jäkälää, mustaa multaa, korpin sulkaa...
(harmi kun kulisseverhoa ilmavirta heilutti..)
Tässä valtaistuintuolissa kaikki mummot kuvauttivat itseään kännykkäkameroillaan. Pitihän minunkin päästä vuorollani istahtamaan, Regina (kuningatar) kun olen, hih.

Retretin ravintolassa on ollut edelliskesinä parempaa tarjolla, esim. Puruveden muikkuja ja muutakin lämmintä ruokaa. Nyt piti tyytyä lihapulliin ja keit.perunoihin, onneksi leikkelepöytä oli runsas. Nälkä toki lähti meiltä kaikilta.

Jatkoimme matkaa Lustolle ja tehtiin Punkaharjun kierros. Niistä sitten taas seuraavassa postauksessa.

Tänään, maanantaina, on taivaan vesihanat olleet apposenauki jo heti eilisillasta lähtien. Välillä aurinko sen verran paistaa, että Simo voi piipahtaa puskassa. Ja sitten tulee vettä niskaan että ropisee.
Kiva ettei katto vuoda, hih.

16 kommenttia:

  1. Retretissä on aina mukava käydä, näyttelyissä on aina kuvauskielto. Ovatko nuo kaikki ylimmät kuvat Rudof Koivun töitä?

    Lustolla varmaan näitte Tapion, metsän jumalan;)))
    Sadetta on saatu, nyt jo kaivot menevät yltä; mutta ei se mitään, otamme talousveden kunnan vesijohdosta;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasin niitä kulisseja kun kuvaamiseen sain luvan. Perästä kuuluu, jos ei saa blogissa julkaista. Nämä olivat Rudolf Koivun näyttelyssä olevia kulisseja, verhoja, jotka ilmavirrassa heiluivat.
      Lustolla jäin Simon kanssa ulos, olen siellä aikaisemminkin jo käynyt, Simo oli niin pitkän aikaa autossa Retretin kierroksen ja syömisen aikana.
      Ei ole ihme, että kaivot tulvivat, vettä on tullut niin maan hirvittävän paljon. No, ensi talvena ei kai sitten saada lunta!?!

      Poista
  2. Voi että, juuri tämä Retretti oli yksi aiheeni seuraavassa postauksessani ja aivan samoin tämä Rudolffihan se minuakin kiehtoi! Kyselin että saisiko ihan vain pikkuisen kuvata;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, odottelen postaustasi Retretistä. Kyllä sain luvan noiden kulissien kuvaamiseen, seinällä olevia tauluja sensijaan ei saanut kuvata lainkaan. Ne talletin omaan muistiini...minä hattarapää, hih.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Simon haleista, hän haukahtaa iloisena takaisin.

      Poista
  4. Vain valtikat puuttuu, muuten täydellinen kuningatar.

    VastaaPoista
  5. Kauniita nuo ovat kuvat, mutta yksi juttu näin ammattilaisena: kannattaa miettiä mitä kuvia (siis taidetta) täällä blogissaan julkaisee. Ainakin piäisi aina olla lupa tai jos on julkaistu tuote, niin lähde.

    Mutta tiedän tapauksen, jossa taidenäyttelyssä sai kuvata, mutta nousi kohu, kun kuvia löytyi netistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan se olla että sanktioita on odotettavissa. Mutta katsotaan, kaikki aikanaan. Olisi ollut tosi tylsää kertoa käyneensä ihania Rudolfin kuvia katsomassa ellei olisi voinut kuvin kertoa.
      Eikö tässä postauksessa nyt lähdettä liene, kun Retretissä Rudolf Koivun näyttelystä on kyse?!?

      Poista
    2. Anja, en tarkoittanut näitä Rudolf Koivun kuvia, vaan yleensä taidenäyttelyssä kuvattaessa ei aina tiedetä, että omaan käyttöön EI tarkoita nettiin.

      Poista
    3. Jeps, ei siellä varsinaisissa taidenäyttelyissä saanutkaan kuvata, ei myöskään Koivun näyttelyn seinillä olevia kuvia. Yhdestä hiiriperheestä näppäsin kuvan mutta sitä en tietenkään julkaise. Mutta jos näistä julkaisemisemistani nyt jotakin seuraa, olenpahan seuraavan kerran jo viisaampi.
      Kiitos Rantakasvi.

      Poista
  6. Rudolf Koivun kuvitukset ovat aina vaan yhtä ihania! Ja mainio kuva kuningattaresta.
    Punkaharjun ja Luoston maisemia odotellen.
    PS: täälläpäin on ollut mainiota säätä, ei sateesta tietoakaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuningatar on vähän pullea raitulipaita, mutta kruunu on kyllä valtaistuimen yläreunassa!
      Tänään huokaisin, serkut nousivat ilmaan ja me päästään niemen nokkaan loppuviikoksi. Toivottavasti hyvät säät jatkuu.

      Poista
  7. Kauniita ovat kuvat,kyllähän lapsuus noista tulee mieleen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena näitä kuvia katseltiin satukirjoista ja aapisesta.

      Poista