Mutta miljoonakaupunki, siis Tukholma tietysti.
Oltiin ihan A-luokan matkalla, minä ja prinssipuoliso kahdestaan. Simo oli pojan perheen luona hoidossa ja onnellinen kisuleitten jahtaajana. Mörkö nyt ei välitä, mutta Lumi kökötti taas kiipeilytelineellä.
Keskellä viikkoa risteillessä on laivassa rauhallista, eläkeläisethän ei niin käytävillä metelöi. Saattaa tosin olla, että nuorisoakin vähän hillitsee 120 euron lisämaksu häiriökäyttäytymisestä! Ja hyvä niin.
Tukholmassa oli lumista, liukasta ja pilvistä. Ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä vanhan käytännön mukaan ostettiin päiväliput ja tunnelbaanalla edestakaisin kaupunkia. Arkipäivä, joten kirpputorit olivat kaikki auki.
Zinkenstamissa poikettiin, nuotteja löytyi. Jatkettiin edelleen Vårbergin isolle kirpparille. Tavararöykkiöt houkuttelivat penkomaan.
Paluumatkalla jäimme Skärholmeniin, missä on iso Myrorna-kirppis. Prinssipuoliso selasi puolen metrin korkuista nuottipinkkaa ja taas reppuun karttui muutama laulukirja ja pino vanhaa tanssimusikkia.
Minä sensijaan löysin kermanekan. Jess!
Skärholmin ostoskeskuksen risteävillä käytävillä on paljon erikoisliikkeitä, kahviloita ja kioskeja. Joskus voisi viettää koko päivän pelkästään luuhaamalla eri putiikeissa. Mutta kun on kirpparikärpäsen pureman saanut, veri vetää tonkimaan kaiken maailman rojukasoja aarteiden löytymisen toivossa!
Tunnelbaanalla palattiin takaisin T-centraliin ja jatkettiin toista linjaa Sundbybergiin. Koska siellä on kolme kirpparia lähietäisyydellä toisistaan, ehtii niissä kussakin piipahtaa ja vielä juoda kahvit paikallisessa kaupunkilähetyksen kirpparikahvilassa.
Tätä kirpparia me nimitämme "luurankokirppariksi" ja sieltä sitten löysin suuren ns. olympiamaljan, jonka jo edullista hintaa vielä kehtasin onnistuneesti tinkiä alemmaksi. Kantamista oli jo kertynyt riittävästi ja aloitettiin paluumatka satamaan. Slussenilta kävelymatka laivasatamaan oli hidasta sohjoisen kävelytien takia.
Saltsjöbadenin lättähattujuna sukelsi juuri tunneliin kallion sisään enkä ehtinyt saada siitä vilaustakaan kuvaan. Joskus kuvittelen, millaista olisi asua tuolla kallion reunuksella olevissa taloissa! Ikkunasta ei siellä kannattaisi varmaankaan tippua, sillä pahimmassa tapauksessa tulisi alas ajotielle asti!
Silloin, kun meillä on ns. neuvosten kirpputorimatka miljoonakaupunkiin, paluumatkalla puramme kaikki löytämämme aarteet hytissä sängylle ihastelemista ja inventointia varten. Niinpä nyt vanhasta tottumuksesta levitin aarteitani esille ennen niiden pakkaamista matkalaukkuun kotimatkalle.
Laivalla kävimme tietysti myös parketilla kuluttamassa loput energiat ja kun viimein - juuri ennen saapumista Maarianhaminaan - palasimme hyttiin ja yritimme laskeutua yöpuulle, tömähti niin, että hytin ikkunaverhot heilahtivat. Prinssipuoliso oli suihkussa ja kysyi, mitä tapahtui. Minä vastasin heittäytyneeni sängylle. Aamulla jonottaessamme laivasta ulos soitti miniä ja kysyi, ollaanko aikataulussa, koska Gabriella on törmännyt iltayöstä laituriin Maarianhaminassa. No se oli se tömähdys. Joku naisista kertoi pudonneensa tuolilta törmäyksessä. Mutta törmäys ei ollut niin merkittävä, että siitä olisi edes kuulutettu matkustajille. Kaikki hyvin.
Kaikki hyvin myös tuolla ulkona, sillä tieltä penkkaan ajaneen nuoren äidin auto on saatu takaisin tielle, äiti päässyt jatkamaan matkaansa. Eipä ihmiset näytä paljon kanssaihmisistä välittävän, useat ajoivat vaan kylmästi ohi pysäytysyrityksistä huolimatta. Ketään ei tuntunut kiinnostavan nuoren äidin hätä tienposkessa, autossa itkevät lapset, ohi vaan ajettiin. Mikä mättää, kun ketään ei kiinnosta? Entä jos itse apua vailla?!?
Hei Anja ja kiitos kivasta kirpparikierroksesta Tukholmassa.
VastaaPoistaOlipas siellä paljon aarteita.
Kiva olis päästä taas kiertämään ja tutkailemaan noita meillekin tuttuja paikkoja.
Loppis- Skärholmenin myrorna mm.
Tuo Vårbergin kirppis oli ihan uusi tuttavavuus.
Hienoa, että matkanne onnistui. Minäkin luin päivällä lehdestä, että olitte Maarianhaminassa tömähtäneet laiturille.
VastaaPoistaKivoja löytöjäkin olet tehnyt.
Oikein tuli sellainen pieni matkakuume taas vanhalle neuvokselle täällä, kun muistelin meidän yhteisiä neuvostelumatkojamme.
Ehkä vielä keväällä yhteinen kirpparimatkakin järjestyy. :)
Onpa Tukholmssa hyvät kirpputorit ja kivoja löytöjä. Olisi ne satamat vähän lähempänä, pääsisi pistäytymään sielläkin useammin. Se on täältäpäin turhan hankalaa.
VastaaPoistaTerveiset sinne ja rapsutukset ihanalle Simolle.
Aikamoinen reissu, Tukholman kirpparit on tosi ihania ja pidän erityisesti Skansenista, olimme siellä toissakesänä. Luin uutisia tuosta laivan törmäyksestä ja ajattelin, että hyvä kun en ollut kyydissä, muutenkin olen hiukan vesikammoinen ja onneksi ei sattunut mitään pahempaa.
VastaaPoistaIda; Se vanha ja erinomainen Skärholmen on nyt yhden pysäkin verran kauempana Vårbergin ostarin alakerrassa, vaikkakaan ei ihan niin laajana kuin ennen. Onneksi Skärholmeniin muutti Myrorna ja siellä on siistiä ja hyvä järjestys.
VastaaPoistaUnelma; vielä me tehdään neuvosten matka kevään kuluessa kunhan sohjot sulaa Slussenin suoralta.
Minttuli; meidän ennätys Unelman kanssa on 7 kirpparia yhden risteilyn aikana, joskus nuorempina tosin. Simo oli onnellinen kun tultiin kotiin, postaan siitä kun ehdin... kiitos rapsutuksista ja samoin Mintulle.
Sarppu; kiva kun tulit kurkkaamaan, olin niin häikäistynyt sinun postauksistasi! Hötorget on sunnuntaisin kirpparina, missä monet toisen polven suomalaiset myyvät suomalaista lasia ym. Kunhan ilmat lämpiää, siellä on kiva kuljeskella.
Olipa ihanaa kun pääsin teidän mukananne tällaiselle matkalle... Tykkäisin juuri samanlaisista jutuista ! Kiitos
VastaaPoistaOho, olette käyneet törmäilemässä! Jännä etteivät mitään kuuluttaneet laivassa.
VastaaPoistaOnpas siellä kirppareilla tavaraa! Tavaraa maailma pullollaan! Kukon alla olevassa vadissa on kauniit kukkien värit, nätti!
Olen ihmetellyt samaa, että miten ihmiset ajelee vaan avuntarvitsijoiden ohi....ja kyllä tuolla kaupungillakin näkee päivittäin jonkun aina jota voisi auttaa, jos ei muuten niin avata vaikka painavan ovaen iäkkäämmälle ihmiselle, jonka voimat ei tunnu riittävän......vaan ohi vaan mennään, en tajua!
Minäkin matkalla mukana kietämässä kanssanne kirpputoreilla. vaikka vain mielikuvituksen siivin. Ihana matka teilla kierroksellanne.
VastaaPoistaTalvi sen on miljoonakaupungissakin lumineen. Terveiset teille!
Teillä on ollut hyvä reissu, onneksi laiva ei lujempaa törmännyt. Ihania kirppareita, tavaraoita, ja nuo löydöt mitä teitte! Minäkin olen yhden kerran aikoinaan luokkaretkellä käynyt jollain Tukholman kirppareista, se oli valtavan suuri, vieläkin muistan miten harmitti kun siellä oli joku sormus lehdenmuotoisine värikivineen, eikä minulla ollut millä ostaa sitä... Enpä kyllä osaa oikein koruja käyttääkään, että enää se ei harmita :)
VastaaPoistaritvau; miljoonakaupungin kirpparit on ehtymätön aarteiden etsintäpaikka, joskus jopa onnistaa.
VastaaPoistaJohanna; jess, törmäiltiin hiukkasen, vaikka lehtitieto asiaa suurenteli. Tavarapaljous saa joskus niin häkellyksiin, että arvostelukyky kaikkoaa ja reppu täyttyy ihan täpösentäyteen, vrt.monet neuvostelureissut!
Äsken löytyi avuntarvitsija omasta takaa, kun prinssipuoliso kiireessään peruutti lumipenkkaan pihassa eikä tahtonut saada autoa takaisin raiteille millään. Lapioitiin ja työnnettiin ja kas, vihdoin irtosi ja mies pääsi lähtemään jonnekin seminaaripäiväänsä. Hah.
mummeli; kiva jos koit olleesi mukana matkalla mielikuvituksen siivin! Terkkuja ja hyvää viikonloppua sinulle ja Himmulle.
Anja; reissu oli ihan mukava ja miljoonakaupunki on kirppareineen jo tullut tutuksi. Minulle on myös käynyt niin, että on jäänyt harmittamaan joku juttu, esim. tallinnalaisessa antiikkikaupassa ollut taulu joskus 70-80 luvulla. Silloin sen tuominen olisi ollut vaikeaa, mutta nyt se taulu on saman antiikkikaupan omistajalla muovisäkissä eikä millään sitä enää myy vaikka olen usein käynyt tinkaamassa enkä hintaakaan ole kysellyt. Ehkä joskus sen vielä myykin!
Keräily on ihan hullun hommaa, pitäisi pidättäytyä nyt jatkossa vain kokemusten keräämiseen, sillä kaapit ja seinät on ihan täynnä eikä feng-shuista tietoakaan.....
Hyvänen aika, miten ehtiväisiä te olette;-)
VastaaPoistaMeillä kävi eilen silleen, että vastaan tuli hirveää ylinopeutta auto, joka ohitti jonoa juuri meidän kohdalla. Onneksi Lumimiehen refleksit toimivat ja hän kurvasi penkan kautta. Siinä sai taas muistutksen siitä, miten pienestä kaikki on kiinni.
Minä YRITÄN pidättyä etenkin koriste-esineistä ja astioista, sillä olen huomannut joskus aivan ahdistuvani tavarasta. Silti katsoin tuota sinun kermanekkaasi sillä silmällä;-)
Leena Lumi; Hih, saat katsoa sillä silmällä (ja näkisitpä ne muut seitsemisensataa....). Onneksi lumipenkka on pehmeä tömähtää, mutta herravarjelkoon, että tiellä liikkuminen on vaarallista vaikka itse olisikin varovainen. Onneksi ei teille käynyt pahemmin ja Lumimiehen refleksit toimivat nopeasti.
VastaaPoista