sunnuntai 2. tammikuuta 2011

TONTUT JA MINÄ

Toinen tammikuuta. Aurinko nousee pellon takaa ja antaa aamuhetkeen aavistuksen päivän pitenemisestä.



Joulu on takana ja uusi vuosi alkanut. Jouluun kuuluvat  tontut joutavat viimeistään loppiaisena takaisin kaapin laatikkoon odottelemaan seuraavaa esille ottamista.  Viivyttelen niitä kuitenkin esillä kuin säilyttääkseni joulun tunnelmaa...

Virolaisen Anu Rauan kutomat koiruli ja kettu kuuluvat tonttujen kera jouluun. Tässä ne nököttävät ystäväni SinikkaHelenan lasilautasella. Upeata käsityötä kaikki kolme!

Tonttutyttöjä ja -poikia löytyy ympäri huushollin, niitäkin kutsuu jo Sinivuorten yö. Vai oliko se niin, että "tonttupa öin alla lattiain kultakenkiä naulaa.." joten odottamaan uutta joulua.



Jouluseimi jäi tänä vuonna ottamatta esille. Siitä puuttuu pari eläintä, koska pikku neiti siirsi ne vuosia sitten leikkiinsä laitumelle toisten eläinten joukkoon, eikä ne löytäneet enää takaisin seimelle. Vaan eipä hätää.

Tämä ukkotonttu on Simon mieleen, siksi sen täytyy oleskella koirulin saavuttamattomissa. Kaappiin joutuu sekin vuodeksi. Ja kuusi kynttilöineen, vaikka ei neulaset tästä minikuusesta varisekaan.
Tämä jäi tänä jouluna ainoaksi kuuseksemme, sillä ulkona on niin paksu lumikerros, että kynttilöiden kiinnittäminen pihatuijaan jäi, eikä kuistillekaan tuotu kuusta sitä varten. Tämäkin siirtyy alakertaan varastoon.

Pöydälle jää joulukukat. Upea amaryllis teki toisenkin  kukkavarren ja siinä on neljä nuppua avautumassa.

Tilpehöörimummin huusholli palautuu "normaaliin" arkeen. Orkidean nuput pullistelevat talviauringossa ja steviakin on selvinnyt tähän asti keittiön ikkunalla. Auringonvalo herättää vähitellen kaikki kasvuun ja antaa lupauksen uudesta keväästä ja kesän lämmöstä. Tonttujen aika on taas ohitettu.
Vaikka toden sanoakseni olen antanut itselleni luvan tonttuilla läpi vuoden......hih.

10 kommenttia:

  1. Kiva kurkata joulurekvisiittaasi.
    Minusta vallan askeetikko tullut kun ei koristeita kummosestikaan.
    Valkoinen joulutähti ja komea amaryllis kukkakukoistuksessaan kuitenkin.Ulkona risurustingeissa tuikkuvalot,sisätiloissa tähti,kyntteliköt ja tuikut kannellisessa lasimaljassa.
    Heti loppiainena riisuuntumisriitti joululle.
    Ihana on ollut oleilla, mutta arki taas paikallaan omine rytmineen.
    Taatusti tonttuilua meikämuorillakin ympärivuotisesti.Sehän jo sallittuakin tässä iässä.

    VastaaPoista
  2. Paljon on sinullakin tuota rekvisiittaa. Minä en edes kehtaa omiani esitellä. Luulette pian, että mä keräilen :)
    Hyvää alkanutta vuotta teille!

    VastaaPoista
  3. SinikkaHelena; jouluvalmistelut jäi tänä(kin) jouluna vähiin, mutta tonttuja nakkelin ympäri pöytiä tuomaan joulun tuntua. Kynttilöitä olen poltellut myös tuikuissa. Kuten sanoit, meille tonttuilu on sallittu ympäri vuoden!

    Amalia; Jokaiselle joulun tuo oma rekvisiitta, kukat ja kynttilät. Ja pelkkä kokemusten keräileminen ei ole minunkaan keräämisvimmaani tyydyttänyt. Tosin nyt lieventynyt hurjimmista ajoista. Mutta on se niin kivaa...

    VastaaPoista
  4. Tuo Simon mieleinen tonttu kyllä miellyttää
    minuakin.
    Ja tonttuilu alkaa olla jo jokapäiväistä..

    Mukavaa alkavaa vuotta!

    VastaaPoista
  5. Ihanat tontut löytäneet paikkansa kodisasi. Meilläkin on ollut sauna. myllytontut ja monia muitakin, Nyt jäi tontut jouluksi vinttiin. vain yksi tonttu (minun lisäkseni) on nyt ollut kotia koristamassa. kaikki muukin kaunis jouluinen koristelu odottaa jo ensijoulua, ehkä sitten. vain kynttilät ikkunoilla koristavat kotia ja toki elävät kynttilät alustoillaan. Mutta meni se joulu nyt näinkin.

    VastaaPoista
  6. Jatketaan me ,Anja, ihanaa tonttuilua niinkuin tähänkin asti.
    Punainen amaryllis on meillä samalla mallilla, uusi kukka aukeaa kohta. Kerrotun valkoisen amarylliksenkukan jouduin katkaisemaan maljakkoon, kun se kasvoi liian pitkäksi.
    Tonttuterveiset vaan täältä naapuripitäjästä.

    VastaaPoista
  7. Tontuthan ovat hyviä haltijoita, eikö vaan. Minä tässä mietin mihin hävisi äitini tonttuvalikoima aikoinaan.
    Amaryllis on upea aina.
    Terveisiä mansikkatontulta.

    VastaaPoista
  8. Sirpa; tämän lankatontun toi miniäni joskus muutama vuosi sitten ja Simo haluaisi riepottaa sitä kuin saalista. Tonttuillaan vaan rauhassa!

    mummeli; tarkalla oli etteivät minunkin tonttuni jääneet odottelemaan ensi joulua, tultiin kotiin niin myöhään Vuokatista, että aatto pakkasi jo päälle. Ja joskus varmaan riittäisi oma tonttuilu myös joulunaikaankin!

    Unelma; Niin jatketaankin tonttuiluamme. Sain amarylliksen Jounilta ja siinä oli vain kahden kukan varsi, mutta pukkasi nyt neljää nuppua uuteen varteen. Valkoinen amarylliksen kukka on hieno, kuin kuningatar.

    Minttuli; tontut on todellakin hyviä haltijoita, niitä pitäisi vähintään yksi pitää onnea tuomassa koko vuoden. No, saunatonttuhan on aina paikallaan täällä kotona ja toinen mökillä. Kiitos terkuista, mansikkatonttu.

    VastaaPoista
  9. Juu, KOLME koirulia;-)

    Minäkin olen kerännyt jo Aarikan pikkutontut pois, mutta tänä vuonna meidän kuusi on jotenkin oudon kaunis...pidämme yli Loppiaisen. Osa amarylliksistä kukkii vielä ja pelakuut jo odottavat, että tulisi 5.2. ja ne pääsisivät kellarista ulos. Valkoista amaryllistä minäkin sanon kukkien kuningattareksi. Ehkä se on myös joulun kuningatar.

    Pidän näistä lyhyistä päivistä, jotka armahtavat ihmistä kaiken maailman ryntäilyltä. Suvella pidetään outona, jos haluaa olla sängyssä lukemassa jo klo 22, nyt se on täydellisen ja nautittavan sallittua. Talvi on suuri armahdus!

    Hyvää Loppiaista, Anja!

    VastaaPoista
  10. Leena Lumi; Hyvää Loppiaista muös sinulle! Minun ainut pelakuuni on telkkarihuoneen ikkunalla ja kastelen jos muistan, toistaiseksi rehevänä peittää osan ikkunasta. Eipä taida tällä menolla kukkia kun ei saa talvilepoa, toisin kuin me.
    Minullakin iltalukemisena Talviuni Berliinissä....

    VastaaPoista