torstai 11. heinäkuuta 2013

ELÄMÄÄ EI SEN ENEMPÄÄ...

Koirulin kanssa vietettiin pari rauhallista päivää niemessä. Tiistain aamupäivällä lähdettiin sitten valumaan kohti kotia.

Pikkuminiä pyrähti omalta mökiltään meidän pihaan, lastattiin kassit ja nyssykät auton perään ja Simo takapenkille. Päästiin nelisen kilometriä hiekkatietä ja ykskaks hävisi auton ohjattavuus.
Pysähdys tien reunaan ja karmea yllätys. Auton eturengas tuhansina päreinä.

Tietysti neuvokkaina daameina heti purettiin nyssykät pientareelle ja vararengasta kaivamaan. Löytyi. Vaan missä tunkki? Sitä emme löytäneet. Onneksi on maanteiden ritareita. Eräs nuoripari pysähtyi nähtyään kamakasamme tien poskessa, peräluukku pystyssä ja kaksi hämmentynyttä naista utelumerkkeinä auton ympärillä.
Ihana mies antoi ohjeita vaimolleen, joka veivasi tunkkia auton alle (toinen tunkki saatiin lainaksi paikalle tulleelta nuorelta naiskuljettajalta). Löytyi ns. rosvomutteriavainkin ja saatiin rengas vaihdettua. Ystävällinen pari lupasi vielä katsoa, että pääsemme turvallisesti ysitielle ja asfaltille.
Teiden ritareita on, ainakin Savonmualla! Paitsi tukkirekkojen kuskit, ne monottivat tyhjillä autoillaan ohi kuin ei mitään. Tehokkuus ajaa auttamishalun ohi, varmaankin.

Eipä hätää. Päästiin lähimmälle huoltoasemalle, ilmattiin renkaat ja matka jatkui huolia vailla. Kiitos auttajillemme ihan sydämen pohjasta. 





Kotimatkalla poikkesimme kahvipaussilla Karoliinan kahvimyllyssä. Onhan muuten fantastinen paikka, suotta ei ole kehuttu. Renkaanvaihto-operaation jälkeen maistui suolainen katkarapu-aurajuustopiiras. Nam.


Tietysti nautiskelimme vielä vadelmatäytekakusta, onneksi vain yksi jättipala puoliksi! Kannatti poiketa tässä paljon kehutussa paikassa.

Kotiin päästyäni odotti neljä ämpärillistä siivottuja mustikan köllyköitä. Pussitin ne pakastimeen, alkaa olla talven marjat säilössä. Onneksi on tuo prinssipuoliso sellainen poimija, mielellään käy raapaisemassa ämpärillisen lähimetsästä.

Eilen illalla jännitettiin, alkaako sataa vai voidaanko laulattaa jokirannassa yhteislauluja. Mustia pilviä, mutta onneksi ei satanut pisaraakaan sen puolentoista tunnin aikana, jolloin laulettiin.
Taustalla Porvoon joki ja kaljaasi Marita.
Ritva laulaa ja prinssipuoliso näpelöi säestystä harmonikastaan.
Elokuussa sitten lauletaan seuraavan kerran. Jätettiin ajatus yhdistyksen perustamisesta  yhteislaulun ympärille itämään, saataisiin järjestelyihin hieman vahvempia hartioita, on nyt ollut lähes täysin yhden miehen vastuulla. Saa nähdä, ottaako tulta.


Jokimaisemaa Porvoon jokirannasta. Tummat pilvet vähän varjostavat, mutta sade kiersi kauempaa.


Näin hyvä laulamisen paikka meillä. Tässä aloitellaan ja väkeä tuli sitten paikalle vähitellen enemmän.


Kaupungin puisto-osaston kukkaistutuksia rantabulevardilla, jonka reunustoilla on paljon kukkapenkkejäkin sekä soliseva suihkulähde, samoin sillan alla isot poreilevat vesialtaat.


Keskiviikkoillan yllätys! Kun laulut oli laulettu ja nuotit saatu nippuun, poimi prinssipuoliso omasta puutarhasta ensimmäiset vadelmat! Nostin niistä muutamia kuvattavaksi. Hyvältä maistuivat. 

Torstai on toivoa täynnä, minä lähden mansikkamaalle kitkemään vesiheinää, sillä mansikkasato on nyt kerätty. Kesäkurpitsat ja salaatit ovat rehevässä kasvussa ja tarvitsevat vettä. Iso hirvenjuuri hipoo jo taivaita, isot nuput odottavat aukeamista. Värimintut hehkuvat ja liljat aukeavat. Liljakukon toukkia oli liljoissa, kiusallinen ötökkä. Mutta kaipa luonnossa on paikkansa jokaisella. Ja äitienpäivinä saamani ruusut monilta vuosilta, ne jaksavat kukkia aina uudelleen. Tässä viime äitienpäivältä. 


Mukavaa torstaipäivää!

24 kommenttia:

  1. Jopa oli teillä hankaluus, huh, mutta onneksi on vielä auttavia ihmisiä.
    Mukavan näköinen laulupaikka, Porvoossa on usein pyörähetty, vanhaa kaupunkia ihailemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha kaupunki on viehättävä paikka ja varmasti vierailijan silmin sen näkee eri tavalla. Historian siipien havinaa...

      Poista
  2. Onneksi on ystävällisiä ihmisiämolemassa! Eikös teillä ollut siellä Porvoossa joku projekti, missä kaupunkia tehtiin viihtyisämmäksi oikein TV-ohjelmassakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on rakennettu Taidetehdasta ja japanilaisia puistoja ym. Eri muutakin kuin Runebergin koti, makeistehdas ja vanha kaupunki tuomiokirkkoineen.

      Poista
  3. Hienoa että apua löytyi!
    Kyllä yleensä maanteidenritareita on..:)
    Harrastuksia olla pitää.♥
    Kaunis kaupunki teidän Porvoonne...
    Sinulla on upea mies, Anja-Regina, kerää ja puhdistaa valmiiksi mustikat!
    Ihanaista viikonloppua sinulle & teille.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Aili, meillä on ollut se sopimus prinssipuolison kanssa, että joka saalistaa myös suolistaa! Minulle jää pussittaminen pakkaseen.
      Kyllä ritarit olivat tarpeen, me oltiin pikkuminiän kanssa ihan huuli pyöreänä, painava vararengas mutta ei tunkkia!

      Poista
  4. Huh, kauhuscenarioni tuo renkaan puhkeaminen. Meillä on kerran puhjennut moottoritiellä, siellä se saattaa olla hyvinkin vaarallista, onneksi olitte vielä pikkutiellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, meillä oli tuuria. Minulla ei ole vastaavaa kokemusta aiemmin vaikka pitkään olen ajellut. Vähän säikäytti!

      Poista
  5. Onneksi saitte paikalle auttavia ihmisiä ja työkaluja, niin matka pääsi jatkumaan. On kyllä hyvä paikka lauluillan viettoon tuo, kauniit maisemat ja mukavat istuinpaikatkin. Herkulliset kukka- ja herkkukuvat, varsinkin nuo vadelmat, nam :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän jokirannassa on hyvä paikka lauleskella yhdessä. Elokuussa sitten otetaan uusiksi.
      Puisto-osasto on tehnyt parhaansa kukka-asetelmien ja suihkulähteiden suhteen.
      Puutarhavadelmat kypsyvät, villivadelmat on vielä ihan raakileita.

      Poista
  6. Mukavaa kuulla että vielä löytyy auttavaisia nuoria ihmisiä tiältä päin:)
    Karoliinan kahvimylly on ansainnut kaikki kehut, herkulta näyttää piiras, nam.
    Kauniilla paikalla pidätte noita laulajaisia; Porvoo on kyllä viehättävä käyntikohde. Ja niin kauniita kukka-asetelmia sinne on laitettu.

    Marjahommia riittää täälläkin, nyt odottaa jälleen lakat, taidan keittää vähäsen hilloakin niistä.

    Terveiset täältä, pian ne mansikkahulinat taas alkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjasato kypsyy, lakkoja, tuota suon kultaa mekin saatiin täältä niemen maisemista.
      Mansikkahulinoihin mekin olimme tulossa, Kari Tapion yhteislauluihin, mutta meni kuitenkin ohi. Saa nähdä josko huomenna tulisimme hulinoimaan, hih.

      Poista
  7. Pitääpä muistaa tarkistaa onko autossa tunkki, en muista mutta voi joskus olla hyvinkin tarpeen.
    Ihanat kuvat, Porvoo on hieno paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunkki on kyllä ehdoton apuväline, ehkä meilläkin saattoi olla jossakin etuistuinten alla kenties. Onneksi rengasrikko tapahtuu harvoin.
      Kyllä porvoolaisena kelpaa olla,,,

      Poista
  8. Kaikkea sattuu ja tapahtuu, hienoa että avittajia löytyi renkaanvaihtoon.
    Hyvää makua ja kaunista näköä pihapiirissänne. Nauttikaa, nautitaan kesästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjojen mausta on todella voitu nauttia tänä kesänä.
      Ja muutenkin. Niemen nokassa nyt nautiskellaan...

      Poista
  9. Nuo vadelmat tuovat ihan veden kielelle! Onneksi on vielä olemassa auttavaisia ihmisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäiset mansikat ja vadelmat ne maistuvat tosi hyvältä.
      Ja vaihtelua marjoissa on tänä kesänä ollut.

      Poista
  10. Jännittävä rengasepisodi. Tuollaista en ole kokemut, mutta odottelen kyllä, että koska rengas pamahtaa, en kyllä saa uutta vauhdetuksi tilalle, ilman apuvoimia... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä onneksi löytyy osaavia auttajia. Tosin aina kannattaa etukäteen varautua myös renkaan räjähtämiseen, meille tuli aivan yllärinä!

      Poista
  11. Onneksi rengas-seikkailunne päättyi hyvin, saitte paikalle auttavia käsiäkin! Onneksi ajoteillä vielä ritareita riittää!

    Makoisilta näyttävät vadelmat. Keltaisia vadelmia en olekaan maistellut.. Minkälainen maku niissä lienee perinteisiin verrattuna?

    Toivottelen mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltaiset vadelmat ovat makoisia, ehkä vähän miedompi maku kuin punaisilla!
      Myös sinulle aurinkoista viikonloppua.

      Poista
  12. Voi kun upeat maisemat teillä siellä Porvoossa ja joen rannassa yhteislaulajaiset. Varmasti ihmisiä kiinnostaisi useamminkin kesäiltana lauleskella. Tuosta sainkin idean, että laitan vinkkiä eräille tahoille, miksei Pielavedelläkin voisi lauleskella. Joka viikko on tori-ilta ja on täällä pelimanneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi hyvä, jos pielavetiset pelimannit ottaisivat vinkistä vaarin! Ja tori-illan yhteyteen se sopisi mainiosti.

      Porvoon jokimaisema on kaunis. Kunhan vaan joen vesi saadaan entistä puhtaammaksi ja uimakelpoiseksi, tosin siinä jo jotkut uivatkin.

      Poista