torstai 18. heinäkuuta 2013

JOS JA JOS - TAI SITTENKÄÄN JOS EI

JOS olisin nuorempi, tulee välillä mieleeni. Ei, en nyt tätä ikääntymistäni kadu, mutta kun luin paikallislehdestä meidän antikvariaatin olevan myynnissä, äkillinen ajatus hyppäsi mieleeni, että miten olisikaan mukavaa työskennellä kirjojen - ja vanhojen kirjojen nimenomaan - parissa. No jaa. Onneksi se ei ole mahdollista, ja toisaalta epäilen, hennoisinko kirjojani edes myydä jos antikvariaatti omani olisi.

Jokaisella on oma lempikirjailijansa. Minulla niitä on useitakin. Olen suomalaisten naiskirjailijoiden fani. Erityisesti Laila Hirvisaaren (Hietamiehen). Koko hänen tuotantonsa olen paitsi lukenut myös omakseni hankkinut. Kuulema monet hakevat lempikirjailijansa alkutuotannon teoksia, Hietamieheltäkin kysytyin on Käden kosketus, aika hyvässä hinnassakin jos vain jostakin löytyy. No, enpä ole omaani myymässä. Tuo keltakukka ei ole Hirvisaari vaan iso hirvenjuuri. Perhosten suosikkikukka.

Toinen lempparikirjailijoistani on Lempi Jääskeläinen. Hänen kirjansa ovat aarteitani, nekin on hyllyssäni. Jokin niissä kiehtoo aina vaan. Vanhan Viipurin historia esimerkiksi. Jotakin samaa on Hirvisaarenkin kirjoissa, tosin kerrontakieli on erilaista.

Kaari Utrion tuotantoa on myös luettu sivukaupalla. Pohjolan-Pirhostakin. Ja Joenpeltoa jne.

Mutta mutta. Tämän ikäisen naisen on turha haaveilla sen enempää prinssistä metsien pimennosta kuin antikvariaatin pitämisestäkään. Suutari pysyköön lestissään ja minä eläkemummona. Ja Simon mammana.


Torstai on toivoa täynnä. Naistenviikko ja vettä tihuuttaa. Kuin aina. (Ei Aina, se Viljamin sisar!).
Mieli palaa vadelmapuskiin, kypsiä ovat, mutta kukapa se sateessa. Lauantaiksiko poutaa luvassa? Kantarellejä löysimme ystäväni kanssa alkuviikosta, nyt sade niitä pieniä alkuja kasvattaa. Sää niin vilakkaa, ettei oikein heinäkuun puoliväliksi uskoisi.

Kotona kypsyvät pensasmustikat, vanhaan arabiakahvikuppiin niitä mahtui 30 kpl. Isoja ja mukavan makuisia. Eikä värjää suuta tai hampaita.
Niemen nokassa on sateesta huolimatta ihan jees. Parin päivän jälkeen katsastin kukkamaan, pari uutta perennaa toin tänne kasvamaan.

Tän keltaliljan olen jo aiemmin postannut, mutta on se niiin mahtava, että tulkoonpa uudelleen:

Mustialan ruusu hersyttelee viimeisiä kukkasiaan, vaikka sade on rampannut osan nupuista ruskeiksi.

Eikä yhtään kauneudessa jää jälkeen punainen malva, ensimmäinen kukka auennut:

Valkoinen on kukkinut jo pari viikkoa:

Sade näyttää pitävän taukoa. Hyvä niin, sillä lapsenlapseni tyttöystävineen on ajelemassa tänne päin. Sauna on lämpiämässä.

Tämän tummalehtisen keltakukan toin tullessani tänne, kotona sitä vielä on, mutta aika savisessa maassa, joten kitukasvaa. Nimeä ei ole tiedossani, ehkä joku voi auttaa tunnistamisessa.

Aina yhtä viehättävä punatupsuinen väriminttu!


Ah angervoinen ja ötökkä!

Jaapa jaa. Nyt mummelin on alettava laittaa iltapalaa myöhäisille tulijoille. Peti on jo odottamassa ranta-aitassa ja kun on niin tuhnuinen ilma, vietiin sähköpatteri sinne lämmöksi. Toivotaan huomiseksi edes osittaista poutaa, nyt "lärvit luttuun" ja kone kiinni. Hyvää torstain iltaa vaan...


22 kommenttia:

  1. Kukat, marjat ja hyvät kirjat, ne aina kiinnostaa meitä naisia. Onnellinen olet, kun et enää tarvitse mennä töihin:))

    Oikein hyvää ja antoisaa viikonloppua sinulle ja läheisillesi, Anja-Regina.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut, työelämän ilot on koettu yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Se saa riittää. Vaan tuntisin varmasti oloni kotoisaksi antikvariaatissa kirjojen "pölyssä"
      Samoin sinulle Aili ihanaa viikonloppua sadesumuista huolimatta.

      Poista
  2. Lailan kirjoja olen muutaman lukenut.

    Oikein mukavia hetkia sinulle ja läheisillesi.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laila Hirvisaaren kirjat ovat helppoja lukea. Tykkään niistä.
      Kiitos sylvi, samoin sinne Sverigeen.

      Poista
  3. nautitaan myö eläkkeellä olosta ja kirjoista, ihan samoja suosikki kirjailijoita on miullakin.
    On siulla kommeita kukkia tykkään tuosta vaaleanpunaisesta angervosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjat ja kukat on tosi kivoja. Nyt niihin on hiukka enemmän aikaakin.
      Kesä on ihanaa aikaa, aina puhkeaa uusia kukkia entisten lakastuttua.

      Poista
  4. Niin kauniita kukkasia.Lailan kirjoja olen minäkin lueskellut.Simo nukkuu niin tyytyväisenä.Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä saa kukat puhkeamaan loistoon. Täällä mökillä on noin satakolmekymmentä erilaista perennaa tai jalopuuta. Niistä minä nautin suunnattomasti.

      Simo on lutunen nukkuessaan. Ja muutenkin.
      Samoin sinulle kivat viikonloput.

      Poista
  5. Hietamies/Hirvisaaren tuotannosta olen lukenut ainakin Lappeenranta-sarjan ja Imatra-sarjan kokonaan. Naiskirjailijalistaasi lisäisin Eeva Kilven, Marja-Liisa Vartion, Anu Kaipaisen ja monia muita, joita lienet sinäkin lukenut.

    Sataa ja välillä paistaa, toivottavasti säät hieman lämpenisivät, kun heinäkuussa ollaan.

    Kauniita ovat kukkasia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Kilven ja Vartion sekä Kaipaisen kirjoja on myös lempivalikoimassani.
      Ollaan niemessä ja välillä tulee sadekuuroja, on kiva katsoa alati vaihtelevaa järven pintaa.

      Kiitos Marjatta, jotkut kukistani ovat avanneet nuppunsa täyteen loistoon.

      Poista
  6. No on kyllä todella komea tuo lilja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ostin tämän liljan joko Lidlistä tai Robbarista enkä silloin uskonut sen selviävän edes talvesta. Nyt kukkii jo toista kesää ja entistä upeampana. Kiitos mama.

      Poista
  7. Voi miten paljon sulla on ihania kukkia :)
    Piooni ei tykkää siirtämisestä vain kokkeileppa hevosenp**kan voimaa ;) Siitä pitäis tykätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on näitä keräilykausia, nyt olen hurahtanut perennoihin. Enpä muistanut keväällä antaa hevosen munkkeja pioneille. Jep, tiedän kokemuksesta että nököttävät kukkimatta jos siirretään uuteen paikkaan, mutta nyt ovat olleet tämän kesän ilman nuppuja.
      Kokeilenpahan.

      Poista
  8. Ihania kukkioita on sinulla, aina niitä on mukava tallentaa tykkään kovasti värimintusta ja malvoista ne ovat niin kauniita Tuo tummalehtinen keltakukkainen minun mielestä on
    Ripsialpi,Lysimachia ciliata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkia on kiva kuvata kun ovat parhaimmillaan. Niitä tulee sitten postailtua tänne blogiin.

      Kiitos Irma, ripsialpi se on ihan selvästi. En vaan ollut siitä aikaisemmin nimeä tiennyt.

      Poista
  9. Ainahan voi haaveilla, simo kyllä mieluummin taatusti pitää sinut kotona :) Muhkean näköisiä mustikoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, haaveilu ei maksa mitään, olen samaa mieltä Simon ajatuksista. Koirulille olis kauhistus jos mamma katoaisi päiviksi jonnekin duuniin.
      Pensasmustikat on muhkeita ja maistuvat hyvälle.

      Poista
  10. Minäkin tykkään Hirvisaaren , samoin Utriosta. paits kummankaan uusimpia en oo lukenut. Hirvisaaren nimellä en vissiin yhtää. parasta Hietamieheltä on ollut Laatokkasarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkäsin myös Laatokka-sarjasta. Utriot on suurimmaksi osaksi myös luettu. Saan yleensä aina joulupaketissa Hirvisaaren uusimman, tais olla se Katariina.

      Poista
  11. Antikvariaatin omistaja, kiehtova ajatus. Eipä niitä kirjoja varmaankaan raskisi pois myydä. Samoin kävisi vanhojen astioiden kaupan. :-)
    Mikähän olisi minun mieluisin naiskirjailijani? Samoin kuin sinulla Lempi Jääskeläisestä pidän. Johtuneeko siitä enimmäisestä järisyttävästä lukukokemuksesta, jonka koin kolme-neljätoista vuotiaana, Äyräpään kirkkopappi. Siinäpä oli likalle sulattelemista.
    Suosikkia en pysty nimeämään.
    Mukavaa viikonloppua vaan sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan voi herkutella ajatuksella, että "asuisi" kirjojen ympäröimänä nykyistä enemmän.
      Lempi Jääskeläisen kirjoissa on vahva historian henki ja kerronta minun mieleistäni. Äyräpään kirkkopapinkin luin suurella innolla, tosin vasta nyt aikuisempana.

      Samoin sinne susirajan eteläpuolelle aurinkoa viikonloppuun.

      Poista