tiistai 13. heinäkuuta 2010

KESÄN ENSIMMÄINEN MUSTIKKAPIIRAKKA

Ihan ensimmäinen tilpehöörimummin mustikkapiirakka tämän kesän mustikoista. Oli ihan pakko leipoa, vaikka matonpesu vei aikaa ja kuuma pisti läähättämään jo muutenkin lämpimässä keittiössä. En ehtinyt kuvata sitä - eikä se nyt niin hieno kuvattavaksikaan - ennenkuin siitä oli jo nakerrettu ensimmäiset palat maistiaisiksi.
Kun taikinaa vähän jäi, tein toisen pienemmän vielä kuin hätävarapiirakaksi. Näkyipä maistuvan tämäkin.
Nimitys tilpehöörimummi on tullut lastenlapsilta kaiken tämän keräilyharrastuksen takia. Tänään tuli telkkarista Heikki, joka kuvaa linja-autoja! Onko siis ihme että meikäläisen hobby on kerääminen ja sille ei ole näkynyt rajaa. Mutta nyt kun siivoilin tuolla ylemmässä kerroksessa huomasin, miten pöydät ja hyllyt notkuu sen hiivatinmoisia kokoelmia. Siis pyhästi lupasin itselleni, että kerään tästä lähtien vain kokemuksia! Ainakin seuraaviin antiikkimarkkinoihin ja kirpparireissuun asti.
Nämä Tomulan seinälautaset olivat todella hauska keräilyhomma. Metsästin niitä ja sain kaikki. Punaista rubiiinilasia olen kerännyt kymmenisen vuotta ja nyt ei sekään enää niin kovasti sykähdytä. Antiikkikaupoissa käyn aina vähän hinnoittelemassa omia kippojani! Kermanekoista tein ikkunaverhon keittiöön ja puhtaana se on hauska, verhon peseminen vain aikaa vievää puuhaa. Ja lintuja keräsin joskus mielessäni Eva Kilven kirja
Hänen olivat linnut. Vai oliko se Kilven? Ja ne hevoset sitten. Hevoshullujahan on, minä niistä yhden sortin.
Luulasista kerroin kai aiemminkin, siis valkoisesta, mutta hurahdin sitten turkoosiinkin. No tiedän, että Sipoossa on toinen ihan yhtä keräilystä innostunut. Yhteisillä hankintareissuilla miljoonakaupunki Tukholmassa, Lontoossa, Berliinissä ja tietysti Turussa on käyty. Ne on olleet kivoja matkoja. Siis ei voi lopettaakaan keräilyä, eihän!

Nyt on niin kuuma, että Simo makaa repona lattialla ja minä lopetan bloggaamiset ja lähden mustikkapiirakkakahville.

Kyllä on söpönen, eikös? Ja tilpehöörimummi näyttää tälläiseltä syötyään monta palaa piirakkaa iltakahvilla.

Taidan pitää blogihommeleista vähän paussia kun olen suoltanut tarinaa ehtimiseen. Mutkun tää on ollu niin hauskaa!

8 kommenttia:

  1. Mustikkapiirakkasi on aivan syötävän hyvän näköinen.

    Niitä kirpparireissuja on mukava muistella, vieläköhän jaksaisi jonnekin lähteä, ehkä syksymmällä.

    Illalla kävimme kartoittamassa lähimetsän mustikkatilannetta, huonolta näyttää. Vettä tarvittaisiin, että ne harvat pienet rupuskat vähän vielä kasvaisivat.

    Tomulan kukkalautaset on hieno kokoelma. :)

    VastaaPoista
  2. Unelma, oli pakko vielä aamutuimaan kurkata tänne. Tjäreborgilla oli edullinen Lontoon reissu lokakuun alkuun mutta eihän me nyt Londoniin... kun pitäs vaikka Krakovan makkaraa päästä maistelemaan paikan päälle. Varmasti lähdetään kun ilmat viilenee, eikös.

    VastaaPoista
  3. Aivan "kuola"valuu suusta kun ajattelenkaan mustikkapiirakkaa.Minulla menossa rääkki,vähähiilarinen kuuri, missä tuollainen syntisen hyvä kieltolistalla.
    Me saatiin illalla roima ukkossade ja kostutus jatkuu yhäti.Hyvä!
    On sinulla tuota maallistakin rikkautta,lajike ja värikirjoa riittämiin.Onneksi paaaljoon henkistäkin pääomaa. Niin mukava piipahtaa blogillasi!!>3<3

    VastaaPoista
  4. Vau mikä määrä seinälautasia!

    VastaaPoista
  5. Ei kai kukaan huomannut, että nappasin tuosta ihanasta mustikkapiirakastasi iiiison palasen? :D
    Lapsuus ja äitin marjapiirakka tuli mieleen, kun kuvaasi "vesi kielellä" katselin.

    Tuo keräilyvimma on kyllä yks pahe minullakin. Tosin nyt olen pääsemässä siitä vähän eroon. Jo ajatuksen tasolla(!) olen luopumassa monista kipposistani, joita on kaapit pullollaan.

    VastaaPoista
  6. Jos sinulta sattuu rikkoutumaan (toivottavasti ei)noita ihanan värisiä lasiastioitasi niin postipaketti mulle, maksan postikulut.
    Tiedät varmaan mihin värikkäät siruset käytän.

    VastaaPoista
  7. Juuri tuollainen pitää oikean mustikkapiirakan olla..... en ole kyllä gluteenittomana kokeillut nisutaikinasta, joten aikaa onkun sain maistaa 20v...
    On todella keräys tuottanut tulosta, hienoa että olet kaikki Tomulan lautaset saanut kokoon.On kyllä melkoinen saalis :)

    VastaaPoista
  8. Sinikka; tiedät että minullekin tekisi todella hyvää vähähiilarinen. Oppia on päässä mutkun ei saa käytännön tasolle, vielä! Toiveajattelun maailmanmestari olen.
    Joo, heti kun kilahtaa joku kippo rikki niin saat siruset!

    Marika; sinnikkäästi keräsin ja sitten kun kaikki oli koossa, oli tyhjä olo. Keräilemisessä on ihaninta puuttuvien metsästys!

    Ruiskaunokki; sait maistaa piirakkaani, hyvä jos maistui!

    Ritvau; taitaa mustikkapiirakat jäädä vähiin kun tämän kesän mustikkasaalis oli vaivaiset pari ämpäriä, joista annettiin puolen ämpärin verran niille, jotka eivät metsään kykene. Mutta viime kesältä on pakkasessa, joten piirakat taitaa sittenkin olla turvattu!

    VastaaPoista