torstai 10. marraskuuta 2011

...KUN ON SYKSY JA KUURASSA MAA...

Talvi hiipii, väkisinkin.  Eilen aamulla kuistin portaat järkyttävän liukkaat, samoin lammikon "kananorsi" tikapuille. Ensimmäinen pakkasyö ja aamulla vielä alle nollan. Vaikka päivällä aurinko paistoi huikasevan siniseltä taivaalta, ei takapihan nurmikko eikä kallion pohjoiset rinteet luovuttaneet kuurapeitettään. Ja iltalenkillä Simon kanssa nähtiin tuhansien timanttien säihkettä tienvarren lakastuneissa heinänkorsissa ja maatuvissa puunlehdissä. Täysikuu.


Tänä aamuna nurmikko tönkköhuurteessa. Lammikon pinnalla jo hienoista jääriitettä. Virkistävää pulahtaa; puutarhaan pyrkivä pupu säikähti pulahdustani ja Simo huomasi sen loikkivan. Mikä haukkujen remu! Tämä pihanlaidassa viihtyvä jänö on jo kalunnut kahdesta omenapuusta kuorta melkoisen annoksen. Nyt riitti, verkkoaita tiiviisti kiinni.


Auringon paiste läikkyy pihapolulla. Lumen tuloon on varauduttu, lumikola odottelee pikkukopin ovella!  Onko seuraava sade jo hiutaleita? Auton ikkunat jo läpihuurteessa.


Pihapiirissä asusteleva orava kävi tarkistamassa kuusen alaoksien latvuksista, vieläkö löytyy käpyjä pahimpaan nälkään ja Simo päivysti sohvan selustalla. Huomasi tietysti kurren ja mekasti niin valtavasti moisesta otuksesta, että ikkuna sumeni kun koirulin hampaat kolisivat ruutuun haukun melskeessä. Pyyhin jäljet ja siirsin sohvaa kauemmaksi ikkunasta. Sohvan selusta on Simon lempipaikka. Ja istahdapas sohvaan; heti on poika lepoasennossa sohvan ja sinun välissäsi. Tai sitten niskaan nojaamassa. Läheisyys lämmittää! Joskus jopa pienet päikkärinokoset otetaan kesken päivystyksen!



Luin illalla yhtä koirakirjaa unilukemisekseni. Siinä kerrottiin, että pentuna koira kiintyy naispuoliseen perheenjäseneen  kokien hänet emohahmoksi. Niinpä. Mutta ulos halutessaan ainakin Simo piirittää prinssipuolisoa, joka yleensä hoitaa aamulenkityksen.


Lauluporukasta tuli toivomus hauskoista lauluista. Nauhoitin kuortanelaisten Martan ja Tyynen Kuumat aallot ja Sukkahousut, joista pitää poimia sanat ja monistaa. Molemmissa lauluissa on tietty huumorinsa ja sopii meille mummoikäisille vaikka esitettäväksi eläkeläisten pippaloissa. Vähän rekvisiittaa mukaan ja esitys on valmis. Muuten vanhoissa koululauluissakin on monta mukavaa ja mieleenjäänyttä. Onpa niitä kasattu ihan laulukirjoiksi.


Ruotsin reissulla tikutin yhdet vihreät sukat, eilen sain valmiiksi siniset ja ruskeita aloittelin. Sukkakassi on reunojaan myöten pullollaan. Pitänee vähän huilata kutomisesta ja alkaa huiskia pölyjä huushollin tilpehööreistä. Mietin, pitäisikö vitriinikaappien oviin laittaa sisäpuolelle tiivisteet, kun kipot ja kapot näkyvät keräävän pölyä pinnalleen. No, laiskuus on hyvä lahja, siitä se vaan johtuu, että vanharouva niin harvoin kurkistaa kaapin sisälle pölyhuiskun kanssa! On aina muka parempaakin tekemistä kuin siivoilu. Hm.


Ainakin Simon mielestä välillä pitää levätäkin! Siinä se pötköttää kun katson Lemmenviemää ja samalla tikutan sukkaa! Ihan on  relax!


Näistäkin muuten selvästi näkyy, miten pölyhiukkaset pesiytyvät huushollin tilpehöörien pinnoille! Tarttis nyt viimeistään tehdä jotakin.


Eräässä hassuttelujutussa kysyttiin maanviljelijältä, onko hänen työnsä kovin vaikeaa. Mies selitti työnsä eri vaiheita ja totesi lopuksi: Nyt on lopetettava lätinät ja lähdettävä kanoja lypsämään.
Sama juttu Rahikaisella, on lopetettava sanojen suoltaminen ja lähdettävä huiskauttelemaan pölyriepua. Sunnuntaina on kirppis, pitää kerätä pöydälle jotakin kaupiteltavaakin. Joskus näinkin päin.





15 kommenttia:

  1. Marraskuu on oikein hyvä kuukausi. Vakuutun kun luen kirjoituksesi, katson kuvasi. Ei aurinko ole vain se mikä taivaalla valaisee, aurinko tulvii postauksessasi leppeästi. Hyvä mieli saapuu, avaan oven sen tulla ja käydä peremmälle :)

    VastaaPoista
  2. Lastu; kiitos kauniista kommentistasi! Lämpimät terkut sinne Savon sydämeen!

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Ihana kuva tuolta teidän pihalta.
    Tukholmassa oli eilen sumuinen päivä, ei veilä pakkasta.
    Simo osaa ottaa elämän rennosti.

    VastaaPoista
  5. Ihana aurinko kuva, meillä eilen niin sakea sumu koko päivän ettei pljon pihasta muualle nähnyt ja nyt yöllä eka halla ja oikeiastaan pikkupakkanen, alle 3 astetta kylmimmillään.
    Yuo Simo om kyllä niin suloinen, rapsutus Simolle ja hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  6. Kauniita kuvia,täällä oli pakkasta 6 astetta.Simo se osaa ottaa rennosti:)

    VastaaPoista
  7. Unelma; tervetuloa sumuisesta miljoonakaupungista. Sanotaan, ettei sumusta ole haittaa kun suunta on selvä! Kiersittekö tutut paikat?

    mummeli; kahtena yönä on ollut pakkasta, jopa viitisen astetta vielä aamutuimaan. Nyt alkaa taas olla nollan yläpuolella piirun verran ja on aurinkoista. Kiitos ja terkut Himmulle.

    ritva; talvi tekee tuloaan. Simo on rento poika.

    VastaaPoista
  8. ...ja ikkunalaudalla päivystävät kukkopillit!

    -Ihanko totta, Anjuska, raaskit viedä aarteitasi kirpparille??

    Kyllä Simo viettää oikeita kissanpäiviä saali peitteenään.;D

    Mukavaa torstai-iltaa sinulle, Anja-Regina<3

    VastaaPoista
  9. Aili-mummo; nää kukot ja kanat on tuossa erkkerin ikkunoissa, kun mummo kanasensa niitylle ajoi... ja jäi niitä vielä kaappiinkin. Kyllä, lähden kokeilemaan, josko jotakin jo pystyisin kauppaamaankin enkä vain ostelemaan.
    Simo on sellainen mamman lullu, että nukkuu yöt mun peiton alla, päivät sitten sohvalla itse myttäämänsä peiton alla/päällä. Tosin tuossa kuvassa vedin saalin sen takakoiville!
    Samoin sinulle mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  10. Niin ihana kuva Simosta, ja näyttää todella osaavan ottaa lunkisti.
    toisetkin kuvat hyviä.
    Meilläkin on lämö laskenut nollaan.
    Talvi on nyt varmaan tulossa.
    Mukavaa loppuviikkoa sinne teille1

    VastaaPoista
  11. Hitsi ku pistää vihaks, kirjoitin pitkän ja mielestäni hyvän jutun sulle tunti sitten, vaan häippäs minne lie.Ilmoittuvathan tässä että netti ei pelitä, en reagoinut vaan nuoruuden innolla vain naputtelin, ja reppahousu kun olen niin eihän se sitten tietysti onnistunutkaa....lähettäminen meenaan. Join päiväkahvit huilatessa ja jatkan, vaan en muista mistä oikein
    kirjoitin, kait tavaroista ja pölystä! Mulla on sellanen taika-mikrokuituliina jolla tulloo puhasta jäläkee varmasti. Valehtelevat, tossa olkarin piirongin kulmassa son ollut mytyssä ja paikoillaan useita päiviä...kun ei tule puhasta, ni ei sitten. Vartoon viellä muutaman päivän ja viimeistään ens viikon lopulla pitäis jotain tapahtua....;)
    ps.varo niitä rappusia aamuisin, ettet vain lankee.

    VastaaPoista
  12. Ihania kuvia, huurteineen kaikkineen, meillä ei ole tainnut vielä noin huurteista aamua ollakaan, kyllä se sieltä vielä tulee... Simo osaa ottaa leppoisasti, vaikka välillä oraville sitten haukkuukin :) Mukavaa kirppispäivää!

    VastaaPoista
  13. sylvi; meillä oli kaksi huurrepäivää ja nyt taas tihkuaa vettä eikä talvesta tietoakaan. Ehkä ensiviikolla, lupasi Pekka Pouta.
    Simo osaa ottaa rennosti, ei poika paljon hätkähdä vaikka peiton heittää sen niskaan.
    Trevlig veckoslut!

    Maikku; ihana sana tuo reppahousu, vastaako se sanaa räppäkalsu? Sama tarkoitus, luulen.
    Harmi, että turhaan kirjoittelit minulle kommenttia mutta ihana kun jaksoit ottaa kahvin jälkeen homman uusiksi! Jep, mulla on myös vaaleanpunainen mikrokuitupölyriepu, en vaan ole hennonut sillä vielä pyyhkäistä kun se on puhtaana niin soma!
    Jes, varon rappuja, olen joskus liukastunut ja eipä tuntunut mukavalta. Nyt on taas portaat sulat. Huominen menee sukulaisissa Hesassa ja sunnuntai kirppiksellä tarjoomassa kippoja ja kupposia. Että tämmöinen viikonloppu meikällä.
    Terkut sinulle ja voios hyvin!

    Anja; huurteet sulivat, mutta otin kuvia ja postaan vaikka huomisiltana ne, vaikka nyt on taas kesäkelit.
    Simo on niin Regina Rennon ikioma lullukka, että vaikka solmuun kiertäisi, ei paljon urahtelisi. Joskus näkee oravista unta ja haukkuu uikuttaen unissaan.
    Leppoisaa viikonloppua sinne Kempeleeseen.

    VastaaPoista