torstai 30. syyskuuta 2010

SYKSYNLAPSIA

Syyskuun viimeisten päivien aurinko kultaa koivunlehdet ja saa punaiset pihlajanmarjat hehkumaan. Aamun aurinko hävittää huurteiselta pihanurmikolta aamulenkkiaskelten sulattamat jalanjäljet, minun ja Simon.
Syntymäpäivien putki on nyt ohi, omaa tiistaista syntymäpäivääni ei juhlittu sen kummemmin, sillä sekä prinssipuolison että minun lähes peräkkäiset syntymäpäivät kuitattiin tänä vuonna esikoisen juhlilla.
Kaikesta huolimatta äitiliini sai viestejä, kortteja, kukkasia ja lahjuksia. Ihanaa huomata, ettei eläkevuosista huolimatta ole unohdettuna.  Ja vaikka "syysyönä synkkänä synnyin, ei tuikkineet tähtösetkään. syystuuli vain keinutti kehtoain näin eespäin kiitäessään". Laulussa laulaja joutui yksin kulkemaan. Onneksi minä en. Ja syksynlapsethan ovat "joululapsia", jos niin lasketaan.

Prinssipuoliso oli hankkinut kirjalahjan. Haluaisi varmaan, että oppisin lukemaan enemmän Simon ajatuksia! Aika saumatonta on ollut tähänkin saakka, sanoisin. Mutta kiva on kirjaa selata ja lukea iltalukemisena.

Lapset toivat kukkia, joiden syksyiset värit antavat iloa arkipäiviin asti.
Tuo miniorkidea on niin hellyttävä, että otan sen vielä tähän uudelleen.

Nyt aamulla lukaisin viikkolehdestä vaakojen horoskoopin. "Ajan viisari kyntää syyskuun lopulla ja lokakuun alkupäivinä syntyneiden sarkaa". Taitaapa kyntää muidenkin kuin vaakojen, uskoisin. No, uskoo ken tahtoo, kertooko horoskooppi uskottavia asioita vaiko asioita, joita halutaan uskoa!

Sanonta "Läheisyys lämmittää"  elää todeksi chinchillapoikien häkissä. Elvis ja poikansa Viljo nukkuvat päiväuniaan tiukasti toistansa lämmittäen. Turvallista ja söpöä. Otettaisiinko opiksi? Sekä päiväunet että läheisyys?

Ei maar. Takapihalla on vielä kukkapenkkien perkaaminen kesken. Töyhtöangervot tosin on suorassa rivissä rajaamassa pihan reunaa. Miksiköhän haluaisin aina siirtää kaikki perennat "uudistettuun" penkkiin? Että keväällä olisi taas niin tukossa erilaisista kasvuun lähtijöistä!

Iloiseksi lopuksi tämän aurinkoisen päivän jutustelulle laitan tähän nämä "ringelummat" eli kehäkukat.
Mitä siitä, jos niiden mukana sisälle siirtyy pieniä koppakuoriaisia.

7 kommenttia:

  1. Syksyn lapsia, mainio kirjoitus ja kuvat. Onnea täältäkin suunnalta. Meillä on myös syksyn lapsia, nuorimmaiseni täytti juuri 34 vuotta. Voi kun aika rientää. Ja koirien ajatuksia on hyvä ymmärtää, auttaako siihen teoria vai käytäntö ja kokemus. Taitavat kulkea käsi kädessä.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut Sinulle Anja näin jälkikäteen!
    Syksyn lapsi minäkin,vaaka horoskoopiltani myös.
    Lokakuun harmauteen minut sota-aikana synnytetty, ihmekös jos väliin melankoliaa.Vai sait oikein kasvatusoppaan Simon hoitoon, hyvinhän teillä sujunut ilman oppaitakin.
    Kaikkea hyvää !

    VastaaPoista
  3. Myöhästyneet ONNITTELUT myös täältä! =)

    VastaaPoista
  4. Minttuli, Sinikka ja stansta! Kiitos onnentoivotuksista. Vuosia tulee, vaan tulisipa samalla myös viisautta!

    VastaaPoista
  5. Onnittelut myös minulta, vaikka myöhäiset !
    Aina niin mukava blogiasi lukea, vaikka ei kommentteja tule laitettuakaan .... Täältä löytyy sitä lämpöä ja iloa !!!

    VastaaPoista
  6. Tuo pieni orkidea on mielenkiintoinen. Keväällä ostamaani on nyt tulossa vanhaan kukkavarteen uusi kuuka rykelmä ja molemmista vanhoista kukkavarsista kasvaa uusia lehtiäkin, sitä ei muissa orkideoissani ole tapahtunut, Mielenkiinnolla seuraan lehtien kehittymistä.
    Myöhästyneet onnentoivotukset!

    VastaaPoista