torstai 28. lokakuuta 2010

JOS OLISIN LAPIN TYTTÖ

Tänäisellä lenkillä ihailin taas kallion laella harmaata poronjäkälämattoa. Ajattelin, että jos olisin Lapin tyttö, minulla olisi oma poro. Ja siitä sitten syntyi runonen, kun kuvittelin poroa laiduntavani jäkäläkallioilla.
LAPIN TYTTÖ


JOSPA MÄ OLISIN LAPIN TYTTÖ
NIIN OSTAISIN OMAN PORON.
SILLÄ MÄ AJAISIN HAAPARANTAAN
JA HUIKKAISIN ETTÄ ”GO MORON”

JOSPA MÄ OLISIN LAPIN TYTTÖ
NIIN ISTUISIN PORONI REESSÄ.
AJAISIN PITKIN LUMISTA TIETÄ
JA NAURAISIN SILMÄT VEESSÄ.

JOSPA MÄ OLISIN LAPIN TYTTÖ
EN LÄHTISKÄÄN  ETELÄÄN TYÖHÖN.
LAIDUNTAISIN TUNTURIN LAELLA -
JA JOIKHAISIN YÖTTÖMÄÄN YÖHÖN!

Eli kaikenlaista lätinää tulee mieleen märillä kalliopoluilla, missä kastuneet sammaleet olivat pehmeitä ja upottavia ruskamattoja. 

Koko päivän jatkui vesisade. Sain kuin sainkin valmiiksi Sukkasatoon viimeiset sukkaparit. Jos oikein laskin, niitä syntyi 14 paria ja kahdet lapaset, toiset kylläkin ihan pikkuruiset. Mutta tyytyväinen olen sukkamäärään. Nyt taidan pitää vähän neulomisesta paussia, jos maltan.
Nämä sukat menevät jakoon ensimmäisille ne lämmikkeeksi tarvitsijoille.

8 kommenttia:

  1. Mukavat on kalliot ja komeaa jäkälää. Tulee mieleen Päiväkummun maisemat..
    Taas on ihanat sukatkin. Voi, kun ei enää tule mun neulomuksista mitään, kun tuo työkäsi on taas kipeä.
    Mukavia lenkkejä ja parempaa säätä..

    VastaaPoista
  2. Haikaillen sinäkin siellä kalliomaastoasi katselet, kohta pumpulinen lumi lisää pehmennystä jäkälikköön antaa.
    Itse jotenkin niin tarrauduin kuluneeseen kesään etten talven tuloon lainkaan orientoidu.
    Sukka ja runosuoni sinulla sykkeessä, lämmittäviä molemmat.

    VastaaPoista
  3. Upea jäkälikkö joka antoi säkeet mukavaan runoosi!
    Maltatkohan jättää sukkapuikkojasi, niissä saattaa on ihmeellinen vetovoima joka laittaa sinut kutomaan taas uudestaan? :D

    VastaaPoista
  4. Minttuli; vesisateesta huolimatta koirulin kanssa päivälenkki kallioille. Ehkä sää tästä selkenee.

    SinikkaHelena; kesä on muistona mutta talvi tekee tuloaan, lapsenlapset odottavat laskettelumatkaa Vuokattiin. Lunta saisi kyllä tulla tänne etelämpään myös.

    Marja-mamma; Aina ihailen noita jäkälikköjä ja pehmoisia sammalmättäitä lenkillä Simon perässä. Joo, jo tänä aamuna hapuilin puikkoja mutta sitten muistin, että viikonloppusiivoilut on tehtävä...hahhaa.

    VastaaPoista
  5. Ihanasti tuo runoratsu sinulla laukkaa, vai pitäisikö nyt sanoa tässä kohdassa, että poro somasti jolkottelee. :)

    VastaaPoista
  6. Hauska runo ja jäkälä onkin mukavaa ♥

    Poroja olis kiva omistaa, se yksi ainakin.
    Mielenkiintoista varmasti olisi asua Lapissa, kun en ole edes koskaan käynyt :)

    VastaaPoista
  7. Olen aivan hulluna poronjäkälään. Keittiöremonttimekin aiheutui osittain poronjäkälästä, sillä halusin sen väriset kaapistot. Siis se vaihe, kun se vihreä puskee ulos harmaan kanssa.

    Hauska riimitys!

    Sun menee niskat/hartiat noin valtavalla kutomisella. Mulla nykyään vain koneella. No, kudon yhden jättipitkän kaulaliinan. Kokeilen sitä uutta Softy-lankaa.

    VastaaPoista
  8. Unelma; tuolla jäkäläkalliolla haluaisin aina laiduntaa poroa, haavekuva siis. Jolkottelishan se siellä harmaalla jäkäläkalliolla...

    seijastiina; olen käynyt Lapissa kesällä ja talvisaikaankin. Huikeat on tunturimaisemat ja se yötön yö. Ainakin kerran se pitää kokea, miten se lumoaa.

    Leena Lumi; minusta myös jäkäläpalleroiset on kivoja, toin muutamia tänään kanervien juurelle ulkoruukkuun.
    Minun riimit on vähän las-tenk-kodink-kadulla -systeemiä. Jeps, lopetin kutileet hetkeksi. Sinun pitää käydä välillä piikkimatolle selällesi, se rentouttaa hartiat koneella istumisen jälkeen. Jättikaulaliina olis mulle ylivoimainen kudottava, sen sais mies kutoa niinkuin Siwan mainoksessa!

    VastaaPoista