tiistai 30. elokuuta 2011

TIISTAITIIRAILUJA



Viikko saatiin alkamaan. Syyssateet pieksävät pihanurmea, keltaisia luumuja sataa tuulen heilauttaessa luumupuun oksistoa. Ja mitä tekee tämä ikänainen! Hän aloittaa päivänsä luumupiirakan leipomisella. Prinssipuolison kalakaveri on tulossa hakemaan luumuja ja tyrnimarjoja ja pitäähän kalakaverille kahvit tarjota. Kun ei huushollissa muuta kuin kauralastukeksejä, äkkiäkös sitä piirakan pyöräyttää. Ohje omasta päästä. Ja tarvitsisi yhden kananmunan. Vaan kun ei ole yhtään ainoata. Täysi kenno jäi tietysti mökin jääkaappiin. Vaan ei hätää. Miehille nyt voi paistaa munattomankin piirakan, hih. Tuskin ne sitä huomaavat, kun lorottavat vaniljakastiketta piirakkansa kostuttajaksi.


Siinä piirakkaa paistellessa puhdistin osan luumuista kivistään ja keittelin luumusosetta kera kanelin. Hitaasti hyvä tulee, hiljaa kiehuttamalla soseesta tuli todella maistuvaa. Monta pientä luumusosepurkkia odottaa jääkaapissa. Kuka paistais vaan lettuja! No, ne munat puuttuu vielä. Hm.


Päätin  siivota Elvis-pojan häkkiä, oli jäänyt retuperälle koko chinchillapojan koto. Nostin häkkiosan lattialle chinchuineen ja Simo oli heti kiinnostunut Elviksestä. 

Kaipa kiinnostus oli molemminpuolista, sillä Elvis tarjosi Simolle käpäläänsä. Onneksi piti sen kuitenkin häkin sisäpuolella!


Tyrnipensaiden latvat hipovat lähes taivaita. Prinssipuolison urakkana oli kerätä oranssinkeltaiset vitamiinipommit ja siihen tarvittiin paitsi tikapuita myös vippaskonsteja. Kävin  minäkin "huippuhetkinä" tukemassa tikkaita, että yläilmoista kerääminen onnistui.


Soitinpa eräälle ystävälleni kysyen, "onko vatsa toiminut". Sanoi toimineen, lupasi kuitenkin tulla luumuja hakemaan. Ravistelimme hänelle muovikassillisen ilta-askareeksi, sanoi sosetta laittavansa. Oli kiva tavata ystäväpariskuntaa muutenkin, väkisin työnsin vielä mukaan vähän mustikoita ja saskatonmehua, että sain pakastimeen hitusen tilaa tyrnimarjoille. Minnekähän tungen ne mökin pakastimen herukkamehupullot? Saavat olla mökillä varmasti myöhäiseen syksyyn asti. Säilyväthän toki siellä, ei sen puoleen.


Illalla kaiken kukkuraksi prinssipuoliso kävi napsimassa viinirypäletertut.


 Niitä ei voi pakastaa (lötkähtävät, kokemusta on), ne on vaan naposteltava vähitellen. Onhan se vaihtelua; välillä luumuja, välillä rypäleitä. Eipä käy meikäläisen elämä ykstoikkoseksi!
Mutta nyt päätin, että säilömisjutut saa riittää tältä syksyltä. Käy blogi muuten turhan ykstoikkoseksi. 


Kunhan sade vähän hellittää, köröttelemme sisempään katsastamaan, onko puolukkamättäät tallella. Lähteestä vettä ja puolukat saaviin, vesi päälle. 


Simo ottaa jo iltanokosia tuossa korituolissa. Ponnahtaa pystyyn tietokoneen vingahdettua lopetusmerkin ja lähtee kanssani hitain askelin yläkertaan ja yöpuulle. Huomenna päivä on uusi.













15 kommenttia:

  1. Uskomattoman hienoja puutarhan aarteita.. luumuja.. tyrniä, viinirypäleitä... Syksy on ihanaa aikaa <3

    VastaaPoista
  2. No onpa sinulla popsimista. Viinirypäleetkin jo valmiita.
    Meillä ne on vielä vihreitä.
    Olet kiltti kun annat toisillekin herkkujasi,
    Meidän tyrnipensaat eivät ole korkeita jotenka saimme turvallisesti niitä kerätä.
    Kiitos maukkaasta, ihanasta postauksesta.
    Hyvää torstaita sinulle!

    VastaaPoista
  3. Nam mitä herkkuja.Talven vitamiinit tallella säilöttynä.
    Viinirypäleitä voi säilöä sokeriliemeen,ei lössähdä,kiva sitten välillä popsia.

    VastaaPoista
  4. Voi, voi, kun oliskin luumuja. Olen kyllä vakaasti päättänyt ostaa luumupuun.

    VastaaPoista
  5. Oi miten paljon satoa. Tyrnimarjoja taitaa tulla paljon, joten eiköhän mekin niitä vielä saada tuttavan pensaista. Korkealla ovat sielläkin, joten konsteja tarvitaan.
    Hyvää puolukkareissua Anja!

    VastaaPoista
  6. Kati; kyllä syksyllä kelpaa herkutella.

    sylvi; satoa on tullut niin runsaasti, että hukkuisimme siihen ellei hyvät ystävät ottaisi vastaan osan marjoista ja hedelmistä.

    MAIJA; kiitos vinkistä, laitankin heti sokeriliemen kiehumaan.

    Amalia; minä tykkään kyllä luumuista, mutta liika on liikaa. Jep, istuta luumupuu, se kannattaa.

    Minttuli; tuli tyrnejä pari ämpärillistä meillekin, pussutin ne pakastimeen ja talvella lisään marjasalaattiin. Popsitaan niitä kyllä päivittäin ihan sinälläänkin. Vanhat tyrnipuut ovat jo niin korkeita, että henkensä kaupalla saa latvasta kerätä!
    Kunhan sade tästä lakkaa (täällä satoi koko yön ihan kaatamalla), pakkaan eväät autoon ja menoksi. Samahan se on, missä sitä sadetta pitää, jos on katto pään päällä!

    VastaaPoista
  7. Aiemminkin jo totesin että "paratiisielämää" teillä. Kaiken maailman herkut käsillä.
    Ahkeroinnin ansiosta talvitarjontaakin yllin, kyllin.

    VastaaPoista
  8. Kyllä Anja on ahkera tttö, aina työntouhussa..;)

    Ja huisin mukava näitä on lukea, ja syödä silmillään kauniita kuvia -- vaikka mistä.:D

    Oikein antoisaa syyskuun alkua sinulle ja Simolle sekä Prinssipuolisolle<3

    VastaaPoista
  9. Nam, nam mitä herkkuja. Sinulla on vitamiinit säilöttynä talveksi
    luumuja, tyrniä, viinirypäleitä.
    Oikein mukavaa alkavaa syyskuuta <3

    VastaaPoista
  10. Säilömisjuttuja on kiva lukea. Ja teilläkö kasvaa omia viinirypäleitäkin? Hienoa! Ja komea sato.

    Hyvää syyskuista viikonloppua!

    VastaaPoista
  11. Hei ANJA!

    Minulla on sinulle blogissani jotakin: Ole hyvä, Anja<3

    Toivon että otat vastaan<3

    VastaaPoista
  12. Liityin lukijaksesi tutkaillessani sivustoasi, joka tuntui niin selkeän tuntuiselta, ja omia ajatuksiani hipovan !
    Vesipuolukat, hyvä idea , ja
    se kaneli varmaankin on hyvä luumuhillossa :-)

    Leppoisaa syksyn jatkoa !

    VastaaPoista
  13. SinikkaHelena; pakastimet paukkuu vaikka pakkanen ei vielä paukukkaan! Tää hamsterihysteria on vallalla selvästi! Mutta kiva on säilöä talven varalle ja välillä tyhjentää pakastimia ystäville.

    Aili-mummo; on ihan pakko säilöä nämä jutut kun ei raatsi kompostiinkaan laittaa. Nyt vielä serkkuni kehui marja-aronian mehusta tehtyä vispipuuroa niin taivaalliseksi, että minäkin ensi viikolla poimin nekin vielä tuosta puutarhan pensasaidasta ja mehustan. Mutta sitä ennen pitää saada pakastimen tyhjennysapua,onneksi on ystäviä!

    Seija Koistinen; niin, talven varalle on vitamiinit kerätty. Samoin sinulla mukavaa syyskuuta.

    Katja/Lumiomena; Meillä on muutama viinirypälepuska kasvamassa talon seinustalla. Joinakin syksyinä ehtii ihan makeiksi tulla, kunhan saavat paljon aurinkoa. Nyt oli hyvä sato ja makeita, tosin ovat pienempiä kuin esim. Italiassa kasvatetut.

    Aili-mummo; kävin hakemassa aurinkoisen kehäkukan blogistasi, kiitos!

    marimeri; kiva kun tulit lukijaksi, olen siitä iloinen. Vastavuoroisesti kävin pikaisesti kurkkaamassa blogiisi ja aion vierailla uudestaankin.

    Luumuhilloon kaneli sopii todella hyvin, ainakin noihin keltaisiin. Sinisistä luumuista, joita onneksi tuli vähemmän, laitoin hillon mausteeksi hunajaa sokerin lisäksi, eikä sekään hassummalta maistunut.
    Ja vesipuolukoita on valmistumassa iso saavillinen.
    Myös sinulle mukavaa syyskuuta!

    VastaaPoista
  14. Anja, tuo piirakka kelpaisi mulle oikein hyvin ja munasta viis. Paljon vain vaniljakastiketta päälle.

    Luulen, että nyt on säilöntäjutut ohi. Sain Minttulilta sen vihreiden tomaattien teko-ohjeen, jonka vein omaan keittokirjaani (blancot sivut, joihin sitten kirjoitan).

    Luumuhilloni, joka oli elämäni eka kokeilu luumuista, onnistui yli odotusten. Pakastan osan joulutorttuja varten ja jääkaapissa olevat syömme Lumimiehen grillilä paistamien pitsireunalettujen kera.

    Suloista syyskuun suunnuntaita!

    VastaaPoista
  15. Leena Lumi; hyvin meni kaupaksi munaton piirakka! Nimenomaan vaniljakastikkeella.

    Minulla on myös säilönnät tehty, vain karpalosuolla käyn seuraavalla mökkireissulla katsomassa, joko kypsyneet.
    Luumuhilloa on purnukat täynnä keltaisista ja sinisistä. Maistuvat letuilla ja myös turkkilaisen viilin kera. Nautiskellaan.
    Samoin sinulle mukavaa alkanutta syksyviikkoa.

    VastaaPoista