perjantai 12. maaliskuuta 2010

ALKU AINA HANKALAA

>Hups! Nyt onnistui. Aluksi meni mönkään koko blogijuttu, vaan sitkeästi yritin ja nyt on luukku auki. Hip-huraa! Vaan onko minulla sitten mitään aikuisten oikeita juttuja tänne blogiini? Ans kattoo.
Siis minä: kolmen lapsen äiti, prinssipuolison vaimo ja kuuden lapsenlapsen mummi. Ja koirani Simon mamma. Unohtamatta pieniä chincupoikia: Elvis, Paavo ja Viljo.

Työtä vuorotta tuli tehtyä yli kolmen vuosikymmenen ajan, nytpä siis köllöttelen eläkeläisenä. Kotini on linnani, ei vankilani. Siispä ponkaisen vähän väliä meren taakse, joko miljoonakaupunki-Tukholmaan tai Tallinnan kujille. Joskus sitten onnistun katselemaan kaukomaiden nähtävyyksiä. Ja kun harrastuksena on hamstraus (?) tai paremminkin kaiken maailman kirppikset, elämään saa säpinää. Aina voi tulla joku uskomaton löytö eteen. Ei välttämättä kallis löytö, mutta ainahan toisen romu voi olla toisen aarre. Ehkä kerron keräilyharrastuksestani joskus myöhemmin.

Kirjoittelen pieniä juttuja ja tarinoita sekä rustaan runoja.
Kunhan opin tätä hommaa vähän pitemmälle, kokeilen siirtää tekeleitäni tänne. Nyt kuitenkin lopetan lätinät ja lähden katsomaan lemppariohjelmaani. Heips-kukkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti