Eilen oltiin jälleen tien päällä. Ihan hyvin meni matka, perinteisesti yhden pysähdyksen taktiikalla. Vettä satoi rankasti Lahden eteläpuolella ja sitten vielä ennen Heinolaakin, mutta taukosi ja ilta näytti lupaavalta kunnes Hankasalmen paikkeilla tihkutti vettä ja edessä näytti mustanpuhuvia pilviä. Mökin pihaan kurvattuamme ja mökkitien lätäköt kierrettyämme hämmästelimme, miten pihakin oli lätäköillä ja männynroskia ihan lepereillä.
Ukkoskuuro oli juuri pyyhkäissyt niemen nokkaa ja kaikki oli märkää, hengityskin tuli huuruna kuin toukokuussa ikään.
Ja sittenpä hokasin. Mitä munia on kielojen juurella kukkapenkissä!
Jäärakeita!
Kylmää kourakaupalla! Vähäsen huolestuin ja kiersin kukkamaalle. Pitkäkasvuiset kukkavarret lakoontuneet maahan. Jepjep. Ruusujen aukeamassa olevat nuput pieksäytyneet. Harmi.
Kasvimaalla tillit maata vasten, perunanvarret myös (minulla kasvamassa viisi perunaa!), kaalintaimet kallellaan ja salaatit pieksetty rikiä täyteen.
Nops, nousevat ne kasvit, lohdutti prinssipuoliso. Aurinko sentään pilkisteli ja järvenpinta oli tyyni. Kuikkapojat tekivät u-käännöksiä järven selällä ja Simo tietysti nökötti laiturilla katse tiiviisti kuikkaparveen. Ei muuta kuin saunaa lämmittämään, kyllä tämä tästä.
Aamulla oli vielä varsin koleaa, silti kävin uimassa ja Simo vahti tapansa mukaan laiturilla. Sitten tulet keittiön hellaan ja puuro kiehumaan. On se vaan kumma miten koivupuulla on paljon energiaa kun yhdellä pesällisellä kiehui sekä puuro että aamukahvivesi. Nam. Ja sitten taas matkaan. Mentiin kirkonkylälle tyhjentämään asuntoa lukiolaistyttöjä varten. Miten paljon sitä kerääkään kampetta ympärilleen. Pienemmät tavarat on kerätty pois mutta sohvat ja sängyt tarvitsevat miehistä kantoapua. Onneksi ei ole kiire. Ja kirppikselleni tuli taas astioita kassikaupalla. Myytävää riittää, riittäispä asiakkaita, hih.
Serkkupoika pistäytyi kahvilla vaimonsa kanssa. Huominen serkkutapaaminen käytiin periaatteessa läpi yhteislaulujen ja muun ohjelman suhteen. Nyt odottelemme lapsenlapsia, ovat vuorostaan tienpäällä tulossa.
Ilma ei ole kuin morsian. Vettä saatiin taas äsken ja vilpoisaa on ulkona. Tämä kesä nyt on.Mutta vielä on kesää jäljellä, tulispa kauniita päiviä...
Mustikat kypsyy vähitellen, mansikoitakin jo maistettu. Kesän makuja.
Ukkoskuuro oli juuri pyyhkäissyt niemen nokkaa ja kaikki oli märkää, hengityskin tuli huuruna kuin toukokuussa ikään.
Ja sittenpä hokasin. Mitä munia on kielojen juurella kukkapenkissä!
Jäärakeita!
Kylmää kourakaupalla! Vähäsen huolestuin ja kiersin kukkamaalle. Pitkäkasvuiset kukkavarret lakoontuneet maahan. Jepjep. Ruusujen aukeamassa olevat nuput pieksäytyneet. Harmi.
Kasvimaalla tillit maata vasten, perunanvarret myös (minulla kasvamassa viisi perunaa!), kaalintaimet kallellaan ja salaatit pieksetty rikiä täyteen.
Nops, nousevat ne kasvit, lohdutti prinssipuoliso. Aurinko sentään pilkisteli ja järvenpinta oli tyyni. Kuikkapojat tekivät u-käännöksiä järven selällä ja Simo tietysti nökötti laiturilla katse tiiviisti kuikkaparveen. Ei muuta kuin saunaa lämmittämään, kyllä tämä tästä.
Aamulla oli vielä varsin koleaa, silti kävin uimassa ja Simo vahti tapansa mukaan laiturilla. Sitten tulet keittiön hellaan ja puuro kiehumaan. On se vaan kumma miten koivupuulla on paljon energiaa kun yhdellä pesällisellä kiehui sekä puuro että aamukahvivesi. Nam. Ja sitten taas matkaan. Mentiin kirkonkylälle tyhjentämään asuntoa lukiolaistyttöjä varten. Miten paljon sitä kerääkään kampetta ympärilleen. Pienemmät tavarat on kerätty pois mutta sohvat ja sängyt tarvitsevat miehistä kantoapua. Onneksi ei ole kiire. Ja kirppikselleni tuli taas astioita kassikaupalla. Myytävää riittää, riittäispä asiakkaita, hih.
Serkkupoika pistäytyi kahvilla vaimonsa kanssa. Huominen serkkutapaaminen käytiin periaatteessa läpi yhteislaulujen ja muun ohjelman suhteen. Nyt odottelemme lapsenlapsia, ovat vuorostaan tienpäällä tulossa.
Ilma ei ole kuin morsian. Vettä saatiin taas äsken ja vilpoisaa on ulkona. Tämä kesä nyt on.Mutta vielä on kesää jäljellä, tulispa kauniita päiviä...
Mustikat kypsyy vähitellen, mansikoitakin jo maistettu. Kesän makuja.
Voi että , meilläkin on kukat laonneet, mutta pilvikirsikat lähti kasvamaan, jee!
VastaaPoistaKylmää on ollut ja tuulista, niin syksyistä, harmi. Meillä "pientä pintaremonttia" ja toivos tuuletonta ja lämmintä.
Aurinkoa Toivon teillekin!
-päivi-
Voi että , meilläkin on kukat laonneet, mutta pilvikirsikat lähti kasvamaan, jee!
VastaaPoistaKylmää on ollut ja tuulista, niin syksyistä, harmi. Meillä "pientä pintaremonttia" ja toivos tuuletonta ja lämmintä.
Aurinkoa Toivon teillekin!
-päivi-
Hyvä että juurtuivat pilvikirsikan taimet, ne ovat kyllä sitkeitä ja sitten isompana leviävät niin, että pitää jo nyppiä liikoja pois.
PoistaAurinkoa toivotaan, aina vaan satelee...
Olipa ollut kova ukkoskuuro oikein rakeisen kera.
VastaaPoistaMutta, toivotaan parempaa jatkoa, jota ei kyllä pahemmin näköpiirissä ole.
Koko viikonlopun ajan saatiin niemessä vettä, nyt alkaa jo olla kovin märkä olo. Koskahan tulis taas kesää...
PoistaOnpa ollut kova ukkoskuuro täällä ei ole satanut pilvistä kyllä on. Hyvää pyhäpäivää:)
VastaaPoistaOli ihan paikallinen kuuro, naapurista rikkoi sähköpaimenen ja maidonjäähdyttäjän. Meillä kaikki ehjänä, vain märkä piha ja rakeita kukkamaalla.
PoistaIkävää että rakeita sataa keskellä parhainta kesää!
VastaaPoistaMutta sellaista se on täällä pohjolassa; ehkäpä ensi kesä on parempi kuin tämä..;)
Mukavaa sunnuntaita sinulle ja pojillesi, Anja! ♥♥
Ei oikein tunnu kesää syntyvän, aina sitä toivoo kesää ja lämmintä. Ehtii kyllä ennen syyskylmiä vielä hikoillakin. Kasveille ja marjoille tämä ei tee oikein hyvää.
PoistaSamoin sinulle leppoisia päiviä, ehkäpä saadaan aurinkoakin vielä, että mansikat kypsyy.
Jo tämä on varsinainen kesä, heinäkuussa vielä kesää odotellaan, kovin on kylmää, märkää ja huh, rakeitakin teillä... vaan onhan tätä kesää vielä kalenterissa :) mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaUskotaan, että ehtii vielä oikeita kesäpäiviäkin tulla ennen lumen satamista. Luulisi, että kun rakeita sataa niin kylmät vaihtuu sitten lämpöiseen, mutta näköjään ei.
Poista