NOPPAPULLOSTA JA MUUSTAKIN

Edellisessä postauksessa kerroin noppapullosta.  Siitä toivottiin kuvaa ja tässäpä tämä nyt on. Arpakuution muotoinen, riihimäkeläinen  maljakko, design on Erkkitapio Siiroisen ja pullon toinen nimi on todella Arpa on heitetty. Tätä ei vielä hyllyssäni ollut joten olin valmis siitä hieman maksamaankin.

Siellä pullo nyt nököttää kaapin päällä toisten punaisten seurassa.

Ehkäpä tämä keräilyvillitys on mennyt jo yli, mutta aina löytyy jotakin, joka on ihan pakko hankkia. Niinkuin tää noppapullokin.

Taisin viime postauksessa valitella facebookin vanhojen astioiden ryhmän rajoituksia. Poistin itseni ryhmästä ja samalla huitasin kansioon keräämäni kuvat veks. Täällä blogissanihan niitä voin mieleni mukaan esitellä? Niin kuin nyt näitäkin Muranon tehtaan ihanuuksia.

Tuli näköjään rajaamattomina nämä kuvat, mutta haittaakse? Vielä pari pikkuruista muranon tehtaan kippoa:

Kaiken kaikkiaan punaisia on kertynyt kaappiin ja kaapin päälle vuosien mittaan. Voi sitä vasaran pauketta sitten kun meikä mummeli on viimeisen kerran huokaissut. Saapi siinä lapset ja lapsenlapset pilkkoa pyttyjä roskikseen. No, se lienee sen ajan murheita sitten. Tuskin heistä kukaan näitä vaivoikseen ottaa.

Ei nää ole kaikki tässä kaapistossa...

Aurinko on pilkistellyt nyt keskiviikon kunniaksi. Aamulla vein Simon eläinlääkäriasemalle hampaiden putsaukseen. Odottelen soittoa, milloin saan noutaa lutupoikaa kotiin. Lääkärin tarkastuksen mukaan Simo on todella pirteä ja reipas, kaikin osin ihan kunnossa. Etutassun nuolemiseen ja jyystämiseen ei ole mitään kikkakolmosta. Se voi olla vain tapa - tai sitten joku muu syy. On kuulema aika yleistä. Nyt onneksi tassun nivel on jo ihan ok ja nuoleminenkin  hellittänyt. Kun lasku klinikalta on melkoinen, tultiin siihen tulokseen prinssipuolison kanssa, että ei haittaa, sillä niin paljon Simo meille merkitsee ja on antanut iloa, että ilman kipuilua laskun maksamme. Arvot järjestykseen siis.

Viikonvaihteen harmonikkaristeily oli melkoisen mukava. Hanurit soi joka kannella ja aulassa, porukat lauloivat ryhmissä hanuristien ympärillä entiseen tapaan. Minäkin hoilasin sydämen kyllyydestä ja eilen senioritalon keikalla ei ääni oikein kulkenut. Rajansa kaikella, hoilaamisellakin.

Loppuviikko meneekin sitten jo omaa tahtiaan. Perjantaina pieni trippi Savon sydämeen ja takaisin illalla. Toivottavasti on tiet sulat ja lämpö plussalla. Täällä tippuu vettä räystäistä ja lumet on jo luisuneet katolta lähes olemattomiin. Tomaatin siemenet kylvin ja nyt on jo nousseet taimelle. Liekö liian aikaista? Voinhan kylvää uudet jos tarvis.

Hanuriristeilyn aikana Simolla on hoitaja kotona ja kaikki hoitui. Tuliaisiksi Simo sai uuden possun, entinen vetelee jo viimeisiään ja on ollut kovassa käytössä. Kyllä joutui tämäkin riepotukseen.

Porsaita äidin jne....

Tervetuloa Tillariina lukijaksi. Tillariinalla on omassa blogissaan upeita luontokuvia, käykää toki katsomassa. Toivottavasti Tillariina viihdyt täällä Anja-Reginan aitassa myös.

Eilisen naistenpäivän myöhästynyt ruusu teille kaikille!

Iloista keskiviikkopäivää. Tämä lähtee nyt hakemaan pikku koirulia kotiin.