SYNTYMÄPÄIVÄSANKARI SIMO

Tänään 13.3. meillä vietetty Simo Sallinpoika Hurtan syntymäpäivää. Syntymäpäiväsankarille tein ikioman kakun:
Hills'n märkäruokaa ja koristeeksi saman valmistajan raksuja.

Kakku teki välittömästi kauppansa ja upposi nopeasti parempiin kuonoihin.

Välittömästi kakun syönnin jälkeen lähdettiin ulos aurinkoiseen kevätsäähän ja tehtiin kunnon lenkki, takaisin tullessa kahlattiin 
pellolla vanhoja jälkiä myöten takaisin omalle tielle. Hanki oli hohtavan valkoista ja upottavan pehmoista.

Lenkillä kuunneltiin pikkutikan pärrytystä katuvalotolpan lampun yläpeltiin. Melkoinen rumpali!  Ja tiaiset ovat tulleet takaisin pihapiiriin. Tirskutusta riittää mustarastaan huilun lomassa. 

Syntymäpäivä otettiin ihan rauhassa. Prinssipuolison pakattua haitarinsa laukkuun ja autoon pelimannien keväiselle tanssikeikalle tiesimme Simon kanssa, että meillä on rauha maassa ja niinpä sitten pötkähdimme päiväunille. Minä ensin ja sitten loikkasi Simo viereeni  ihan liki. Kuitenkin, koska koiran tehtävänä on vahtia, ettei mikään unta häiritse, siirtyi vartijani sängyn jalkopäähän kuono ovelle päin. Ja alkoi nukkua koiranunta. Molemmille teki hyvää ottaa iltapäivänokoset.

Nokosten jälkeen katsottiin porvoolaisen Petteri Saarion upeaa dokumenttia Saimaan sylissä. Nämä luontodokkarit on niin hienoja että jää paljosta paitsi jos ei huomaa niitä katsoa.

Simo on melkoisesti läheisriippuvainen koiruli. Hyppäsi muutaman kerran syliini kesken televisio-ohjelman. Halusi herättää huomioni, että ensin syötävää ja sitten iltalenkille. Tämä mangustamiskuva on aiemmin otettu, mutta asento on aina sama, katse kiinteästi nakittava kunnes hänet huomataan ja koiruli saa tahtonsa perille.

Iltalenkillä alkoi jo hämärtää, laitettiin valopanta kun "sininen huivi" ja askellettiin jo osittain sulanutta peltotietä. Kotiin tultua huomattiin, että auto oli katoksessa ja papparainen tullut kotiin. 
Iloisena Simo kantoi uutta possuaan prinssipuolisolle ja istui sitten tämän jalkaterän päälle, että saa olla kosketuksessa ja huomaa, jos toinen aikoo taas jonnekin lähteä. Että sellainen syntymäpäivä meillä tänään.
Perjantaina ajettiin edestakaisin emäpitäjässä ja piipahdettiin mökillä. Niemessä kaikki hyvin, rantapenger alkaa jo olla osin sulana ja jäniksen ja ketun jälkiä hangella. Juotiin kahvit mökin terassilla ja ajeltiin takaisin kotiin. Kotipihalla on jo seljassa valtavan isot silmut, samoin karhunvatukassa. Muut kasvit uinuvat vielä lumen alla, mutta koivujen silmuissa uinuu lupaus keväästä.
Vaikka kylmempää on luvattu, tuskin enää paukkupakkasia tai valtavia lumipyryjä on tiedossa. Nyt nautitaan aurinkopäivistä.