TOILAILUA

Pääsimme tutustumismatkalle Itä-Virumaan reunamalle lähelle Narvaa eli Toilaan. Perjantaina sangen varhain lapsenlapsemme tuli noutamaan meidät, hän oli menossa autolla Tallinnaan. Ajettiin satamaan ja lähtöselvityksessä poika totesi: otin nämä vanhuksen mukaan autoon että pääsevät helposti laivaan. Virkailija katsoi meidän varaustamme ja sanoi: tää on viime maanantaille! Hups. Varauksen teki ystävämme, joka vei ryhmää maanantaina yli lahden. Hämmennyksemme jälkeen saimme kuitenkin uuden varausnumeron ja päästiin laivaan.

Tallinnassa meitä oli vastassa iloinen Tony, joka otti kyytiin ja vei meidät Toilaan, lähelle Narvan kaupunkia. 

Toilassa meitä oli vastassa ystävämme ja pääsimme suoraan lounaspöytään.
Lounaan jälkeen meille esiteltiin koko ToilaSpan tilat ja hoitomahdollisuudet. Kylpylän yleisilme oli todella siisti ja monipuoliset hoitopalvelut varmasti löytyivät jokaiseen makuun.
Iltapäivällä meille oli varattu aika Wellness-osastolla, missä löytyi saunoja, uima-altaita, poreammeita ja lepotiloja. Siistit puku- ja suihkutilat, pyyhkeitä tarjolla useasta paikasta. Erikoisin saunakokemus suolasaunan, infrapunasaunan, höyrysaunan ja suomalaisen saunan lisäksi oli eräänlainen aromisauna, missä nuori mies pirskotteli vettä eräänlaisella rottinkihuiskulla, laittoi mentholin tuoksuista löylyvettä kiukaalle, kippasi koko löylykiulullisen vettä ja levitti löylyä viuhkoilla ympäri saunaa. Kuuman löylyn päätteeksi hän haki sangollisen jääpaloja ja hieroi niitä jokaisen kasvoihin ja ylävartaloon sekä lopuksi kippasi jääpalat erään saunojan  päähän. Kokemus sekin!

Iltamyöhään kun muista talon antimista oli nautittu siirryimme yökerhoon, missä nuorten tanssijoiden show sekä illan upea orkesteri esiintyivät. Kyllä me vanhuksetkin otimme muutaman tanssiaskeleen kiehtovan musiikin innoittamina. 

Lauantain aamuksi meillä oli hieronta. Oli rentouttavaa olla vatkattavana ja lähteä uuteen päivään selkä ja hartiat kunnossa.
Reippaasti askelsimme tuulesta huolimatta rannalle ja poimimme muistoksi aaltojen hiomia kiviä, joita Suomenlahden tyrskyt ovat vuosikymmenten saatossa silitelleet.

Toilan kylpylästä jäi päällimmäiseksi siisteys ja puhtaus. Ja ruoka, jota tarjottiin kolmesti päivässä. Ei siellä taatusti laihtumaan pysty, jos kaikkia herkkuja haluaa maistella. Hyvin voi tätä kylpylää suositella ja viikkohinnat siellä on todella kohtuullisia.

Bussimatkalla Tallinnaan poikkesimme Rakveren pellavapuodissa, josta nyyttiä jos toistakin lähti kainalossa kohti kotia.  Tallinnassa vielä ajoimme Rocca al Maren ostoskeskukseen. Laivamatka oli täyttä tungosta, risteilymatkustajia paljon, jotka tuskin olivat maissa lainkaan käyneet, mutta löysimme kuitenkin istuinpaikat ja saimme annoksen karaokemusiikkia siinä sivussa. Olihan sekin viihdettä, tosin melko kovaäänistä ja ei niin nuotilleen mennyttä. Mutta joistakin se oli hauskaa, ainakin mitä kannustusjoukkoihin tulee.

Home sweet home, mutta koiruli hoidossa vielä yön yli. Aamulla varhain olin hereillä, vettä satoi kuin saavista ja oli pimeää. Odottelin yhdeksään ja lähdin hakemaan Simoa kotiin. Lunta satoi, tai räntää oikeastaan. Moottoritie oli loskalumen peitossa ja vauhti tiellä kelin mukaisesti verkkaista eikä ohitushaluja oikein kenelläkään. Illan ja viime yön sekä tämän aamun vesisateet ovat vieneet kaikki lumet ja vesipurot virtaavat pihamaalla ja ajotiellä.
Että sellainen talvi nyt. Mutta joulu tulla jollottaa vääjäämättä. No, jouluksi saadaan varmasti jo valkoista lunta tänne eteläiseenkin osaan maata.