perjantai 10. maaliskuuta 2017

ARPAPELIÄ KERRAKSEEN

Vielä ehtii mukaan näihin pieniin arpajaisiini. Ihan vaan sen vuoksi nämä arpajaiset, että sivujen katselumäärässä pamahti tasaluku ja muutenkin tämä kevään odotus tarvitsee pientä piristystä.


Vaan kyllä muutkin tällä meillä päin osaavat arpapelin.  Kun tässä olen pakertanut vaalimainoksia tuon prinssipuolison ehdokkuuden vuoksi, on  sloganit ja muut tavoitteet paremmasta kaupunkikunnasta tulleet tutuiksi. Kun sitten viimein saimme eilen iltapäivällä ehdokasnumerot keskusvaalilautakunnalta ja esitteet painoon, tuli jättiyllätys:  ilmoitetut numerot vielä kertaalleen muuttuvat, sillä vaalilautakunnalta oli jäänyt pari ehdokasta ilman numeroa! Että sillä lailla. Pikainen yhteys iltamyöhään painofirmaan, että pysäyttävät esitetilauksen odottamaan uusia ja oikeita ja toivottavasti viimeisiä ehdokasnumeroita. Tekevälle sattuu, näinhän sanotaan.


Moka mikä moka. Vähän kummastuttaa tuo touhu kaupungin lautakunnassa. Ensin heillä  ongelmana se, että eräs ehdokas oli mukana kahden eri puolueen listalla. Kun kumpikaan näistä puolueista ei antanut periksi, keskusvaalilautakunta tiputti kyseisen ehdokkuuden kokonaan. Ja nyt sitten oli tiputettu kaksi muuta ehdokasta listoilta ilman syytä ja jaettu ehdokasnumerot jäljelle jääneiden kesken.  Eihän tällainen touhu nyt näytä edes lotto-arvonnalta!


Jaapa jaa. Kuinkahan monelta ehdokkaalta on mennyt tehty työ harakoille, monethan jo hehkuttivat facessa numeroitaan tiedoksi äänestäjäkunnalla. Nyt näitä päivityksiä perutaan ja pahoitellaan.

Elämä on siis arpapeliä. Joko menee hyvin tai huonosti  tai sitten hyvin huonosti. Onneksi kaikesta sentään selvitään loppujen lopuksi aina kuiville. 

Kevättä pukkaa. Aamuinen lintujen viserryskonsertti kuulostaa todella nautinnolliselta. Tikka rummuttaa valopylvääseen ja talitintit jo pitävät pönttöjen katselmusta. Omakin kevätfiilis pitäisi kaivaa naftaliinista. Tuntuu vaan, että on itse vielä niin talvihorroksessa, ettei ikäänkuin mikään homma lähde käyntiin. Mutta kyllä se tästä. Auringonpaiste herättää varmasti ärtyneimmänkin mörrimöykyn. Ja silmissä siintää jo pääsiäisen läheisyys, silloin viimeistään korkataan mökkikausi. 


Sanotaan, että tie helvettiin on kivetty hyvillä päätöksillä. Näin on ainakin minun kohdallani. Hyviä päätöksiäni en ole saanut täytäntöön, vaan aina siirrän ja siirrän tekemisiäni eteenpäin kunnes seinä tulee vastaan. Mutta silti. Ilo pintaan, vaikka sydän märkänisi.
Iloitaan lähestyvästä keväästä, sen valosta, lämmöstä, lintujen viserryksestä ja lumien sulamisesta. Niistä kannattaa olla kiitollinen.

Eisku ja Repu Koi, kiva että kirjauduitte lukijoiksi. Lupaan yrittää ryhdistäytyä myös blogin kirjoittamisessa. 
Ja arvontaan ehtii vielä mukaan. Näillä mennään...

8 kommenttia:

  1. Moro, vaaliagentti, ja onnea toimeen! Kokemukseni menneiltä ajoilta: oltiin molemmat ehdokkaina kunnallisvaaleissa. Läheisen opiston opettajat ottivat meistä kuvia ja toinen opettaja laati mainokset. Niitä sitten jaoimme kirkonkylän kerrostaloihin isot määrät ja tietenkin omalle kylälle. Kun sitten luimme tilastoja äänestäjistä eri alueilta, emme kumpikaan saaneet yhtään ääntä kuntakeskuksen alueelta. Omalta kylältä, tetenkin kun meidät tunnettiin naamavärkeistä tuli niitä ääniä. Nyt on ne ajat kaukana takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro, moro. Kiva kuulla kokemuksestasi kuntavaaleissa. Olin aikanaan pari vuosikymmentä valtuustossa, lautakunnissa ja lisäksi seurakunnan ja ay-puolen vastaavissa. Tukka putkella siinä sai mennä lentopäiväkirjansa merkintöjen mukaisesti. Kun jäin eläkkeelle kuusikymppisenä, lopetin kaikki kuin seinään, myös monet yhdistykset. Prinssipuoliso sanoi, ettei noin voi tehdä ja asettui sitten puolestaan ehdolle. Nyt olen jo häntä toppuutellut, mutta ei tuo vielä tällä(kään) kertaa uskonut jäkätystäni, vaan meni tyrkylle. Minusta hänen harrastuksensa ja seurakunta vievät niin ison osan ajasta, että tään huuhaan olis voinu jo jättää. Vaan tein tuossa sitten kuitenkin sen mainosläpykät. Meillä vielä kaksikielisyys teettää vähän ylimääräistä. Mut onneksi tää kerta on viimeinen eikä nyt edes odoteta juurikaan mitään pyydykseen.
      Laitanko sinut mukaan arpajaisiin, kun vielä ehdit?

      Poista
    2. Juu juu, tietenkin arpajaisiin. Muuten, minulla on samanlainen järjestömenneisyys takana ja jätin kaiken kun jäin eläkkeelle 59 v. Nyt olen Eläkkeensaajissa -sihteerinä.

      Poista
    3. Vautsi! Ollaan varmasti törmäilty joskus järjestöelämässä (TVK esim. liittokokous?), minä toimin joskus Eläkkeensaajissa täällä työmyyränä mutta nyt vain rivijäsenenä enää. Tottakai laitoin sulle arvat!

      Poista
  2. Hellurei, minut kanssa arpalistalle! Hyviä vaaleja ja arpapeliähän tämä elämä tuppaa olemaan:) Simolle terveisiä, ei ole näkynyt päivitystä hänestäkään pitkään aikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, laitan kaksi arpalippua sinulle. Nyt on ollut jotenkin päivittämätöntä päivittelyä tää elämä, mutta ehkäpä se tästä taas....♥

      Poista
  3. Katselin eilen Simon kuvia,tuli mieleen mukavia muistoja. Onnea vielä yhdeksän vuotiaalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ystäväni, Simo porskuttaa kun vaan muistan, ettei koirulin vatsa kestä mitään muuta kuin määrättyä nappulaa ja märkäruokaa. Joskus erehdyn antamaan vaikka kuinka pienen sirun jotakin muuta vain kokeillakseni ja Simolta menee sitten päivä paastoten ja illalla saadaan houkuteltua hänet maistamaan ruokaa. Minusta olis tylsää syödä aina samaa, mutta ei se kuulema koiralle ole ongelma.

      Poista