sunnuntai 14. marraskuuta 2010

TÄNÄÄN, ISÄNPÄIVÄNÄ


ISÄNPÄIVÄNÄ ONNITTELUT JOKAISELLE ISÄLLE! 




Isänpäivänä sytytän kynttilän  kaatuneen isäni muistolle. Käynti oman isäni haudalla  muutama vuosi sitten oli tärkeä osa  eheytymisprosessiani.
Kuvassa joukkojen keskitys- ja hyökkäyskaavioita vanhan Sallan ympäristössä sodan aikana. Kuvasin ne matkalla Murmanskiin jossakin tien varrella olevasta muistotaulusta. Poikkesimme myös vanhassa Sallassa ja Alakurtissa. Vanhassa Sallassa hautausmaat ainoat, mitä kunnostettu. Alakurtin kylänraittia komisti isolle kivelle muistomerkiksi ajettu panssarivaunu, muuten ei kehumista. Ja Kantalahti aivan repsahtanut. Käynti siellä jää varmasti ainutkertaiseksi.



Vuosia sitten reikihoitajani, shamaanin oloinen mies, kertoi minun olevan kotoisin Kuolan koltta-alueelta.
Olisiko niin, että joku pystyisi näkemään tällaisia asioita? En ollut kertonut hänelle mitään taustastani, en sitä, että isäni oli kaatunut Alakurtissa ja haudattu nykyisen rajan taakse.

A. Tarvasmäki on tehnyt laulun sanat: Ei taatto käsivarsillaan sua taida keinuttaa. Saat illan tullen kuunnella vain äidin laulelmaa. Oot lapsi onnen suurimman ja suurten murheiden, mä kudon pientä sukkaa sulle hiljaa laulellen.  Tämän laulun sanat on todeksi elänyt varmasti äitini silloin kauan sitten.
Tarjokkaita isäksi vuosien saatossa on ollut, mutta oman isän kaipuu ei sisältäni mihinkään hävinnyt. Kun kävin lukemassa isäni nimen hautakivestä siellä pohjoisessa, sain sisimpääni tyyneyden. Vanha rukous "anna minun hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, ja viisautta ymmärtää se" oli kohdaltani käynyt toteen.

Isänpäivähalauksen sai myös prinssipuoliso, lasteni isä.  Kakku on leivottu ja kahvit kannettu (ei kaadettu) sänkyyn! Isänpäivän kunniaksi  lupasin viedä Simon aamulenkille, mikä homma aina muuten lankeaa prinssipuolisolle kuin "Manulle illallinen". Tosiasiassa olemme  koko päivän Simon kanssa kahdestaan. Prinssipuoliso jäi jumalanpalveluksen jälkeen kirkkoon toimitsijaksi, koska siellä laitetaan nyt tikkuja ristiin.

Aamuinen pulahdus lammikossa tuntui hyvältä. Onneksi ei sada. Lenkkimme takametsiin taitaa tänään taas onnistua, Simo ainakin on intoa piukassa. No joo, minulle tekee myös hyvää raitis ilma ja kalliopolut.

 Simo haluaa myös omalta osaltaan toivottaa hyvääää isänpäivääää lipaisemalla oikein piiitkäällää kielellä!
Hyvää isänpäivää, kaikki isät. 

10 kommenttia:

  1. Kivan onnittelutilanteen olet saanut tallennettua kuvaksi.

    VastaaPoista
  2. Ja tuo Simon onnittelu prinssipuolisollesi on niin pyyteetön.
    Näin juhlapäivinä aina kaipaan lasteni isää. muistot elää mielessä onneksi.
    terveisin Irma mummeli

    VastaaPoista
  3. Ihanasti kannat sydämessäsi isäsi muistoa.

    VastaaPoista
  4. Voi ei, mihinkä se kommentti katosi, jos nyt toinen tulee, poista kiltti tämä toinen!

    Olin toivottamassa iloista leppoisaa Isänpäivää ja Simo on ihana ♥

    VastaaPoista
  5. İhana postaus.Hyvaa isainpaivan iltaa.

    VastaaPoista
  6. Niin on teillä mennyt isänpäivä hyvin ja puoliso saa kunnon pusun koirakaverilta. Oikein mukavaa loppuiltaa :)

    VastaaPoista
  7. Tuo kuva isännästä ja koirasta on niin
    hellyttävä, katseet kertovat kaiken.

    Blogisi on uusi minulle, mutta ei enää.
    Mukavaa sunnuntain loppuiltaa.

    VastaaPoista
  8. Irma; Itsekin hämmästelin pienen koirulin pitkää kieltä! Simolta saa pusuja jos on viisikin minuuttia pois näkyvistä.

    mummeli; Muistot kannattelevat meitä arjessa. Simolle myös pappa on tärkeä, tänäänkin odotteli oven edessä monta kertaa ja sitten yhdessä haettiin pappa kirkonmäeltä.

    Unelma; sinä tiedät tunteeni tässä prosessissa.

    seijastiina; kiitos toivotuksista, samoin sinne teille! Olen samaa mieltä Simosta (vaikka mielipiteeni subjektiivinen!)

    Sateenkaari; olen iloinen kommenteistasi ja toivotan sinulle kaikkea hyvää sinne kauas.

    oman onnen seppä; jess, kahdestaan Simon kanssa isänpäivä vietettiin ja puoliso sai iltamyöhään monta pusua Simolta kun oli päivän ollut pois kotoa.

    sirpa; tosi kiva nähdä kommenttisi blogissani, olen lukenut kommenttejasi aikaisemmin mummelin ja Minttulin blogeista. Toivottavasti viihdyt myös täällä.

    VastaaPoista
  9. Isänpäivä palauttaa muistot mieleen, ja hyvähän se on välillä muistellakin, samoin tuo että olet saanut tehtyä matkan isäsi haudalle.

    Lammikkoon pulahtajaksi ei minusta näillä keleillä olisi, hrr... mutta varmaankin on hyvä olo pulahduksen jälkeen.

    VastaaPoista
  10. Anja; Matka pohjoiseen teki minut vahvemmaksi ja antoi rauhan.
    Nyt vesisateella ei ole mukava hiippailla lammelle mutta sitten kun on vähän lunta ja jäätä veden pinnalla, silloin tuntuu päivä alkavan paremmin pulahtamalla.

    VastaaPoista