perjantai 16. syyskuuta 2011

SYKSY SAAPUNUT ON, LEHTIPUU ALASTON...



Syksy on hiipinyt ikkunan taakse. Koivujen keltaiset lehdet leijailevat tuulen mukana täplittämään kosteaa apilanurmikkoa. Viileys on vienyt vihreyden maahumalasta, joka kesällä syvän vihreänä kurotteli amppelista miljoonakellon kupeelta alas maahan tavoittaakseen rönsyilleen tarttumapintaa nurmikon mullasta. Eteenpäin on elävän mieli.


Jäljellä olevat köynnöspinaatin lehdetkin ovat luovuttaneet syksylle lehtiensä vihreyden ja haalistuneen hennoiksi. Yli lentävä sysimusta korppi vaan ei väriään vuodenaikojen mukaan vaihda.


Metsäpolun keltalehtinen matto taipuu askelten alla ja pienten mäntyjen neulasissa loistaa helmien lailla kirkkaat vesipisarat viime yön sateesta. Mustikanvarpujen syyspunerrus harmaalla jäkälämatolla saarekkeina, kaunista ruskaa.


Kallion kiviseinäämä itkee solisevana vesinorona menneen kesän kaipausta. Mutta auringon säteet siivilöityvät jo kuusikon läpi ja sytyttävät oksien latvoissa vesipisarat tuhansiksi tähdiksi. Hämähäkin pyydys odottaa saalistaan.




Miksi kesää haikailisin, syksyn kuulaus ja raikas aamuilma antavat tilaa hengittää syvään. Ympärillä luonto, joka vähitellen laskeutuu odottamaan talvilepoa. Ruskeaksi muuttuneet sananjalat suojaavat keltavartisia suppilovahveroita. Punaiset puolukat helminä mättäillä. Nautitaan syksystä täysin sydämin.



15 kommenttia:

  1. Löysinköhän sanataiteilustasi valonpilkahduksen syyssateitten tummentamaan mielialaani.Ystävän antamat auringonkukat yrittävät hymyllään saada minunkin suupieleni ylöspäin.
    Jospa tämä tästä.
    Kiitos Anja!

    VastaaPoista
  2. SinikkaHelena; ilonpisarat on niin pieniä, kuin vesipisara männynneulasen nokassa. Halit, ystäväni.

    VastaaPoista
  3. Maa valmistautuu talvilepoon---.

    Kyllä Suomen kesä on liian lyhyt, ja onneksi vähäluminen.;)

    Mukavaa viikonloppua sinulle Anja-Regina<3

    VastaaPoista
  4. Syksyn lehdet lentävät tuulessa, aurinko paistaa. Hyvää viikonloppua sielun maisemissa.

    VastaaPoista
  5. Näin se käy, ensin sitä harmittelee syksyn tuloa, harmi muuttuu jonkinlaiseksi helpotukseksi, ei enään jaksa hoidella loppuja kukkiakaan, ne saa jo syksy viedä. Kaikelle on aikansa.

    VastaaPoista
  6. İhana postaus.Kuvasit niin elavasti ja todella upein sanoin syksyn tuloa.
    Ennen,kun Suomessa asui vuodet ympariinsa,niin ei kesan lyhyyttaa paljoa ajatellut.Nyt,kun taalla Turkissa viettaa sita "pitkaa kesaa",niin eron huomaa selvasti.Ja kylla osaa nauttia tasta olotilasta.Vaikka Suomen syksysta olen kylla aina pitanyt kovasti,mutta siita pitkasta kylmasta kaudesta en koskaan.

    VastaaPoista
  7. Kuvasit,upeasti syksyn tulon.)

    VastaaPoista
  8. anja: Niin kaunis on syksysi. Toivon että kaikki näkisimme sen saman.

    VastaaPoista
  9. Ihanasti kerrontaa syksystä, kyllähän tämä kaunista aikaa on kaikkinen väreineen. Melkoinen taidonnäyte tuo seitti, on siinä ollut kutomista.

    VastaaPoista
  10. Kaunis kiva postaus. Tuo kuva hämähäkin verkosta on upea.

    VastaaPoista
  11. Tunnustus sinulle odottaa Männiköllä!

    VastaaPoista
  12. Ihanasti soljuileva syyskertomus! :)

    VastaaPoista
  13. Aili-mummo; tänään ajeltiin mökiltä ja ruska on hiipinyt jo teiden varsiin. Pääsin puolukkametsään! Syksy on todella kaunista aikaa, vaikka kaikessa on jo hiven haikeutta kesän jälkeen.

    Minttuli; sielunmaisemassa - kun sinne sateen läpi päästiin - paistoi aurinko viikonloppuna. Kyllä nautimme hienosta säästä ja puolukkamättäistä.

    mummeli; minäkin pienellä haikeudellä siirtelin mökille keväällä laittamani samettiruusut ja lobeliat kukkapenkin reunaan ja sinne ne jäivät niemen nokkaan oravien ja talitiaisten riemuksi.

    Sateenkaari; minä syksyn lapsena tykkään syksystä, sen kuulaudesta ja väreistä. Olen usein ajatellut, jaksaisinko ikuista kesää, mutta voisi olla ylivoimaista. Ja pitkän kylmän jälkeen kun taas kevät antaa toivoa ja kasvun, siitä myös nautin.

    ritva; syksy on kaunis vuodenaika, ainoa haikeus siinä on mökkerön talvikuntoon laittamisessa. Mutta viimeiseen asti uimaan järvessä (oli 15 asteista nyt).

    Pikolini; avoimin silmin yritän kulkea ja syksystä erityisesti pidän, ruskasta, punertuvista pihlajista ja haavoista sekä keltaisista koivunlehdistä pihanurmikolla.

    Anja; hämähäkit sentään kutoivat verkkojaan kun me ei saatu kalaverkkoja kuin kerrän koko kesän aikana järveen, hih.

    Auli; taitavia ovat hämähäkit kutomaan, mutta pärjäisivätkö sinulle?

    maiju; kiitos, käyn kurkistamassa.

    Kati; kiva jos pidit.

    VastaaPoista
  14. Niin kaunis tuo haämähäkin seitti ja iso.
    Hyvää syksyä sinulle!♥

    VastaaPoista
  15. sylvi; samoin sinulle kaunista syksyä, varmasti puutarhasi kukat vieläkin kukkivat.

    VastaaPoista