tiistai 13. syyskuuta 2011

HAJAHAVAINTOJA MATKALTA

Tänään on satanut kaatamalla. Onneksi aamulla heti oli pieni paussi, että päästiin Simon kanssa motarin taakse kallioille tekemään aamulenkki. Simo oli niin reipasta poikaa, että sai kulkea ilman hihnaa koko reissun. Nyt illansuussa päästiin vain puoleen matkaan, onneksi laitoin taluttimeen, kun koira haistoi tien pinnasta jäljet. Ja kas, tunnelin läpi paineli koiraa suurempi rusakko, varmaan sama, joka asustaa pihan laitamilla. Irti ollessaan Simo olisi kipittänyt jänön jäljessä mutkaista tietä näkymättömiin.


Olo on ollut vähän raukea ja ajatukseni pyörineet vielä menneessä viikonlopussa. Muutamia kuvia, joita ajattelin postata, löytyi vielä kansiosta. Yritän kertoa lyhyesti, mitä koetin kuvata. Ensimmäisessä kuvassa on edinburghilaista hyväskää, en tiedä, olisiko se suklaata vai toffeeta. Montaa sorttia sitä kuitenkin oli tarjolla.
Myös kuninkaallisessa Britannia-laivassa oli oma puotinsa, josta tätä sai ostaa. Maistoin rommi-rusinaa ja makeata oli! Perusmakuna sama kuin Brunbergin Alku-karkeissa.
Suklaan nimellä oli ainakin tämä minttu-Swirl!


Adam Smith´stä jo kerroin edellisissä postauksissa (patsas ja punnan takapuolella). Huomasin jalkakäytävällä saman herran naamakuvan, yli käveltiin vaan...


Vanhat palokaivot olivat paikoillaan, vaikka tuskin niissä enää vettäkään. Mutta ilmeitä, aina iloinen toisella ja myrtsimpi toisella puolella kaivoa.
Ja toinen kaivo:
Näyttävät tosin samanlaisilta!


Arvatkaapa, mikä liikennemerkki?
No, varoitus tai huomio: edessä on LIIKENNEYMPYRÄ!


St. Andrewin puiston reunalla loikoili valtavan kokoinen leijona:
Samassa puistossa kukki tämä valkoinen vuokko, kuin arovuokon jättiversio:
Harmi, ettei ollut vielä kypsiä siemenkotia, olisin kokeillut, kasvaisiko meilläkin.


Mitä lie tarkoitti tämä kilpi kadunkulmassa, jonka pysäkiltä aina nousimme kyytiin:


Tästä olisi voinut ostaa kiltin kotieläimen, luonnonsuojelun hyväksi. Näitä oli pitkin kaupunkia erivärisinä, olipa lohikäärmekin tarjolla.


Kahdessakin ostoskeskuksessa näin näitä "jalkaraspikaloja" työssään. Asiakkaat istuivat jalat vesialtaassa ja kalat puhdistivat kovettumat varpaista ja kantapäistä. Villitys tämäkin!


Tämän patsaan kuvasin lähellä Skotti Monumenttia vain siksi, että lokki "kruunasi" valtiattaren kruunun!


Loppuun on ihan pakko pläjäyttää Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Elisabeth II:n kuva. Hänhän edustaa brittiläistä imperiumia parhaimmillaan. 
Kuka lie kukittanut rouvan, tuskin prinssipuolisonsa Felipe nyt kuitenkaan! Hih.
Kuin silloin ennen....


Nytpä laitan tämän reissun kannet kiinni. Saapa nähdä, milloin pääsen taas maailmalle. No, viikonloppuna nyt kuitenkin sisempään Suomeen, onhan sekin jo jotakin.

13 kommenttia:

  1. Hienoja noi palokaivot. On teillä ollut upee reissu.

    VastaaPoista
  2. Monta mukavaa muistoa on reppuun tullut. Eikös noita "jalkahoitoloita" ole jo Suomessakin. Huh, en kokeile!
    Rocky road nameja tehtiin tyttärentyttären kanssa, makean nälkä lähti ainakin mummilta.
    Sadepäivän terveiset!

    VastaaPoista
  3. On se niin mukava nähdä mualimaa kuvakierroksetasi. Ihmeellisyyksiä kaikkialla.Olisivat minun koipeni kunnon työmaa noille raspikaloille.
    Kaikkea hyvää sinulle!

    VastaaPoista
  4. Amalia; muutamaksi tuokioksi on kyllä muisteltavaa reissukokemuksissa.

    Minttuli; kyllä varmaan Suomessakin kalojen avulla jalkoja putsataan! En minäkään kokeilisi. Näitä nameja oli tarjolla monta sorttia, suussa sulivat ja maistuivat Alku-karkille. Meillä sataa myös kuurottain, joten terkut takaisin!

    SinikkaHelena; antaisitko jalkasi kalojen käsittelyyn? Lämmin hali sinulle, ystäväni.

    VastaaPoista
  5. Kivat kuvat, tosin tuollaiset karkkipostaukset pitäisi lailla kieltää, kun täällä jonkinlainen elämäntaparemontti menossa, tosin kestänyt jo keväästä saakka, joten ei enää niin tee mielikään, ihana reissu :)

    VastaaPoista
  6. Moi Anja-Regina!

    Olet tainnut viettää makeaa elämää..;D

    Tuleekohan jalkahoito noilla kaloilla halvemmaksi kuin oikealla jalkahoitajalla käynti? Ei oikein kiinnosta minuakaan tuollainen "hoito", menen mieluumin oikealle hoitajalle.

    Minä taas olen luullut, että Elisabeth II:n puoliso on Philip eli Ville, voi olla Felipe merkitsee sitä samaa---.

    Kiitos tästä postauksesta, ja oikein hyvää loppuviikkoa sinulle, Anja-Regina<3

    VastaaPoista
  7. Sarppu; makeasta elämästä esimerkkinä vaan nämä karkit, hih. Kiva kun olet pysynyt erossa nameista.

    Aili-mummo; jeps, maistoin makeaa...

    En kysynyt hintaa kun kauhistutti koko hoito!
    Oikeassa olet, Edinburghin herttua, prinssi Philip on puoliso, mutta tuli nyt kirjoitetuksi Felipe, kun omaa prinssipuolisoa välillä sanon prinssipuoliso Felipeksi. Se on savonnus Philipistä meillä! Että se on vitsi.

    Samoin sinulle mukavaa loppuviikkoa sinne Karhulandiaan...

    VastaaPoista
  8. Hei Anja.
    Onpas makean näköisiä leivoksia ja nameja.

    Kivoja kuvia olet muistoihisi kuvannut.
    Tuo kalajuttu on kyllä ihan "parasta".
    En kyllä uskaltaisi jalkojani tuonne laittaa. Tavallinen jalkaraspi saa kelvata. Kaikkea ne keksii.

    Terveiset taas täältä Outokummusta ja Simolle rapsutuksia.

    VastaaPoista
  9. Kiitos vierailusta blogissani! Simo on IHANA!

    VastaaPoista
  10. Voi sentään, miten ihania herkkuja siellä on ollut tarjolla, minttusuklaata mmmm... Ihania matkamuistokuvia muutkin :)

    VastaaPoista
  11. eila; kyllä olisi saanut "suut makiaksi" näillä karkeilla! En minäkään varpaitani kaloilla syöttäisi vaikka olivatkin vain sinttejä!
    Terkut sinulle ja Simolta haukahdus kiitokseksi rapsutuksista!

    Hanne; tulen toistekin katsomaan, mitä teille kuuluu! Simo on ihana, ihan ainutlaatuinen koirulipoika!

    Anja; nyt pistän reissusta pillit pussiin, luulen, että olen jo väsyttänyt kaikki...
    Minttusuklaata en maistanut, vain rommirusinaa siellä Britanialla.

    VastaaPoista
  12. Moi Teuvo! Sinulla niitä vasta hienoja kuvia on blogissasi!

    VastaaPoista