perjantai 31. elokuuta 2012

SATEESTA SATOON

Sateisen kesän jälkeen syksy on satoa täynnä. Pakastin paukkuu marjoista, omenat ja luumut on vielä "kypsymässä" ja karhunvatukat ja puolukat pitää poimia. Karhunvatukoita kypsyy kotona päivittäin, niiden keräämisessä tunnen olevani kuin ison kirjan Absalom, eikös hänenkin pitkät hiuksensa takertuneet pensaisiin. Karhunvatukoista vielä saa kivasti piikkejä sormiin ja naarmuja käsivarsiin, mutta kun on aikansa tikapuilla keikkunut ja saanut marja-astiaansa makoisia mustia vatukoita, unohtaa naarmut ja piikit.

Viiniköynnös kiemurtelee ylös talon seinustaa, nyt on rypäletertut jo hieman alkaneet saada väriä. Jos aurinkoisia päiviä jatkuu, rypäleet saavat makeutta. Toki ovat pienempiä kuin esim. italialaisten viininviljelijöiden rypäletertut. Mutta rypäleita kuitenkin.

Viinimarjoista viimeisetkin poimittiin eilen, kotona viikon alkupäivinä keräsin myös vihreät herukat, niitä on vain yhdessä pensaassa. 

Pensasmustikoita, jättisuuria ja normaalien mustikoiden kokoisia, on muutamia pensaita ja niistäkin tuli mukavasti satoa.

Täällä mökkimaisemissa ei vielä ole rouskuja eikä tatteja. Ehkä ensi viikolla jo pääsee suolasieniä etsiskelemään. Jouluna pitää olla ehdottomasti sienisalaattia pöydässä. 

Ja kukkaset, nekin on syksyn - ja kesän - satoa. Keväällä tökkäsin sipuleita ja siemeniä kukkamaahan, nyt hämmästelen. Alkaa muisti näköjään tehdä jo tepposiaan. Kun sitten pällistelen kukkamaan reunalla, muistankin, että kylvin tai istutin näitä keväällä.

Nauhus kuvattuna iltamyöhään

Punahattuko?

Valkoinen malva

Mikälie lilja, gladioluksen lehdet ainakin


Valkoinen ritarinkannus, olin sen jo unohtanut, mutta alkoi työntää kukkaa...
Tämänkin nimen olen unohtanut....

Iltaisin leimukukkien ja illakon tuoksu on huumaava...

Järvenpinta on usein peilityyni. Niin myös aamulla, kun Simo juoksi suoraan saunakamarista laiturille ja päivysti meidän uimiset. Minulle koira haukkuu, pelkääkö, että sukellan syvyyksiin? Ja eilen aamupäivällä, kun naapurista tätini tuli pistäytymään, Simo pani parastaan juoksemalla kuin päätön ympäri pihaa. 

Koivut alkavat vähin erin kellastua. Yksittäisiä keltalehtiä tipahtelee pihapolulle. Syksy. Vain 11 astetta aamulla varjossa. Mutta sisällä lämmintä, hellassa on tuli ja puita lisäämällä myös lämpö säilyy, kunnes aurinko on korkeammalla.

Katkoin raparperit eilen  kasvimaalta ja laitoin Mehu-Maijaan mustaherukoiden kanssa. Raparperin lehdet levitin pihalle pahvin päälle, sekoitin laastia ja upotin tekeleisiini kanaverkkoa pitämään laattoja kasassa. Onhan ensi suvena kukkamaalla ja saunapolulla sitten lehtikuvioiset laatat, jos nimittäin onnistuvat. Pari lintujen kylpyallasta olen edelliskesinä väkertänyt jämälaasteista. Ne on kestäneet yli talvien.

Täällä mökillä on aina jotakin pientä puuhastelua. Toki isompaakin tarvittaisiin. Aitta ja ns. romppari eli varasto pitäisi siivota, paljon on kertynyt kaikenlaista rompetta pois heitettäväksi. Ihme, miten helppo on vain sujauttaa kamat katon alle miettimättä, tarvitseeko niitä enää koskaan. Vaan kaipa sitä on hamsteri luonnoltaan, ei hyvä.

Viime tiistaina kotona oli pihallemme laitettuun häkkiin sujahtanut kissa. Kutsuimme naapurit katsomaan, josko se olisi heidän. Ei ollut, vaan ilmiselvästi sähisevä ja sylkevä villikissa, jonka vein eläinlääkärille nukutettavaksi. Ja kas, heti kotiin palattuani toinen kissa saapasteli nuuskimassa häkin jälkiä. Nyt on häkki viritetty sitä varten. 
Kyselin tässä joskus tästä punaisesta kukkasesta. Horsma se on ilmiselvästi, ja löysin sille nimenkin, karvahorsma. Ikinä ennen en sitä ollut aikaisemmin nähnyt. 

Tänään on tältä erää viimeinen mökkeröpäivä, ensi viikolla tullaan vielä, onhan tiedossa pestuumarkkinat viikonloppuna. Aamulla järven vesi tuntui jo viileältä aamuisella uinnilla, mutta rohkeat rokan syövät. Eihän sitä talvella uskalla avantoon, jos nyt syyskuun alkaessa jo vettä pelkää.
Eilen nähtiin kahdesti Akka kebnekaiselaisen vievän porukkaansa kohti etelää, upeita hanhilaumoja aurassa ja äänekästä menoa. Kolmen kurjen perhe on vielä maisemassa, lensivät iltahämärissä yli laiturimme. Ja karhuja on nähty lähistöllä, eivät vielä hetkeen kömmi talviunilleen. Eipä prinssipuolisoa karhut huoleta, lähti vielä metsään ämpäreineen. Ehkä tuliaisina sitten  mustikoita ja kanttarelleja.
Vain yhden rouskun löysin eilen, sienisalaattiin on matkaa....hih.



35 kommenttia:

  1. Hienoa marjasatoa teillä näyttää olevan.

    Onneksi löysit pihaltasi valkoista ritarinkannusta. Siihenmeidän yhteen kukkavarteen ei ole tullut ollenkaan siemeniä. Olisi varmaankin pitänyt silloin ostaa kaksi tainta. Nyt juuresta näkyynousevan toinenkin ritari, ehkä jo ensi kesänä tulee siemeniäkin?
    Hienoja kukkakuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pari sankoa mustikoita tuli tänään, minä hukun jo sinisyyteen... vaan pakkasarkkua lastataan. Aamulla pitää täältäkin tyhjentää liki sata litraa, mehuja ja marjoja, kotiin kylmäkyydillä.
      Minun kuvistani ei koskaan tule oikein selviä, en osaa kameran säätöjä- vai liekö näin pienessä mitään säätövaraakaan, hih.

      Poista
  2. Syksyn satoa, kauniita kukkia ja muuttolintuja, sitä on syksy. Toivottavasti laataat onnistuvat!
    Viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laatat pötköttelevät vielä pihalla tekeytymässä. Pitänee peitellä ne aamulla lähtiessä, jospa sitten ensi viikolla kestäisivät jo siirtämisen.
      Prinssipuoliso kantoi vieläkin isoja mustikoita, kanttarelleja ja torvisieniä. Alan vähitellen toivoa jo talvea. hih.

      Poista
  3. Olisikohan liljasi kääpiömiekkalilja? niitä on toki niin monia vähän eroavia, ettei varmaksi voi sanoa :) Yksi unohtuneista kukkasista saattaisi olla väriminttu?

    Minusta on hieno teko päästää villikissoja pois luonnosta. Eivät raukat joudu kärsimään talven lähestyessä!

    Aurinkoista syksyn alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla kääpiömiekkalilja. Ihana tuoksu siinä on. Ja tietysti väriminttu, jonka välillä unohdan.

      Tänään tytär soitti, että toinenkin villikissa on nyt häkissä ja sylkee ja rähjää, mutta tie vie eläinlääkärille ja unten maille. Toivottavasti nyt hetkeksi on kissat karkoitettu pihalta. Vaikka kyllähän villikissoja aina on rakennusten liepeillä.
      Samoin sinulle mukavia syyspäiviä.

      Poista
  4. Paljon on syksykesässäsi erilaista touhua, tuo säilöminen käy kyllä ihan kunnon työstä. omat säilömiseni olenkin supistanut kovin vähiin jo, yksin kun elell ei niin paljon kulu ja lapsilla on kaikilla omat säilömiset.

    Hienoja kukkakuvia, paljon on vielä ihailtavaa sinulla siellä. Toivotaan mukavai ilmoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin sitä on tottunut keräämään luonnosta satoa talteen. Äitini oli myös kova säilömään, poimi vadelmia ja keitti niitä hilloksi litratolkulla. Minulta jäi tänä syksynä vadelmat keräämättä, ensin olivat pieniä ja matoisia, myöhemmin jo homehtuivat pensaisiin.

      Minusta on mukava kun täällä mökilläkin joku on aina kukassa, vuorollaan. Ja tuoksu on leimukukkien ja illakon takia aivan ihana.

      Poista
  5. Ihanat vatukat, mitä muutamasta naarmusta! Paljon on teillä siellä mielen maisemissa kukkia ja muuta kaunista, ja mikä panoraama lintuineen. Haaparouskuja on hieman niukalti täälläkin, mutta sentään muutama sienisalaatti on jo saatu. Samoin tattejakin löytyy, mutta matoisia ovat.

    Niinpä, karhuhavaintoja on tälläkin suunnalla, kertoi juuri äsken eräs hirvimies. Toivottavasti ei tule vastaan..
    Terveiset sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhunvatukoista meilläkin tykkäävät kaikki! Tänne mökille olen istutellut melkoisen määrän perennoja ja ruusuja viime syksynä ja nyt siirtelen niitä kun huomaan, että jotkut kasvavat hujopeiksi keskellä lyhyempiä kasveja.

      Ensi viikolla käyn katselemassa sieniä lähiympäristöstä. Sienisalaattia on jouluksi saatava. Muutaman tatin olen nähnyt kyllä, mutta matoja täynnä.

      Serkkuni tarjosi karhupaistia elokuun alussa synttäreillään, niiden pihassa on nähty usein karhu ja riistakamerassa sadan metrin päässä myös emo pentuineen. Täällä mökin lähelläkin on karhut kulkeneet, mutta eivät ne sentään mökin pihaan tule, sellainen mökä meillä on Simon haukusta. Tai kukapa sen tietää, peuralaumakin oli ollut ihan meidän tien päässä.
      Samoin terkkuja!

      Poista
  6. Täällä yks istuu ja katselee kateellisena marjasatoasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole paljonkaan marjoja poiminut, prinssipuoliso sensijaan käväisi tänäänkin mustikoita pari ämpäriä. Puutarhamarjoja tosin olen kerännyt. Voi Irma, voisinpa lähettää sinulle muutaman pussukan marjoja...

      Poista
  7. Sinussahan on eläintensuojelijan vikaa!
    Villikissat eivät tosiaankaan kuulu Suomen luontoon.
    Hienoja marjakuvia, karhunvatukoitakin. Nam, nam.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän minä suojelen itseäni juoksemasta koiran perässä, kun Simo lähtee villikissojen perään alta aikayksikön. Tänään jäi häkkiin toinen sähisevä ja sylkevä villikissa, tytär vei sen myös eläinlääkärin nukutettavaksi. Rukkaset pitää olla kädessä kun häkkiä kuljettaa, niin vihaisia ovat villit emokissat.
      Jep, marjoja on tänä syksynä ihan yllin kyllin.

      Poista
  8. Nam,mitä herkkuja!!Ja ihania kukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjoja on nyt talven varalle! Ja vielä jotkut ovat kukassa täällä mökilläkin.

      Poista
  9. On sinulla paljon kaikenlaista herkkua,ja ihanat kukkaset siellä
    viellä kukkivat.toi valkoinen ritarinkannus on kaunis,minä ostin nyt
    kaksi valkoista ritarikannuksen tainta toivottavasti ensikesänä
    kukkivat Hyvää viikonloppua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muistanutkaan,että olin taimen ostanut keväällä ja nyt ihanasti kukkii. Kyllä se sinullakin kukkii ensi kesänä.
      Samoin sinulle mukavaa viikonloppua.

      Poista
  10. On teidän huushollissa pakasteissa kesän satoa hyvässä tallessa, riittää jaettavaksi muillekin;)))

    Työssä se kiinni pitää tuo säilöminen, minullakin on vielä niitä puuhia.;DD

    Leppoisaa viikonloppua sinulle ja perhekunnallesi, Anjuska!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili, samon sinne Tohmajärvelle suloista viikonloppua.

      Poista
  11. Kylla Suomen syksykin on mukavaa aikaa kaikkine puuhineen, kuten nuo sinunkin puuhasi. Pitka talvi on sitten nauttia sadonkorjuun antimista.
    İhanat kuvat taas kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sateenkaari. Parin viikon päästä lennähdän lähemmäksi sinua eli Istanbuliin muutamaksi päiväksi.

      Poista
  12. Ihanat ovat maan antimet.. karhunvatukoita ja viinirypäleitäkin. Passaa syksyn ja talven tulla!

    Olen joskus miettinyt tuota viinirypälettä parvekkeelle. Mahtaiskohan sen onnistua siellä talvettamaan.. Styroksipeitettä kaavailin sen suojaksi. Tänä kesänä kokeilu jäi vielä mietinnän asteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati, voisipa viinirypäle hyvinkin kasvaa parvekkeella, meillä ei niitä suuremmin suojata, joskus laitetaan säkkikangasta juurille. Ovat mukavasti talvehtineet.

      Poista
  13. Ai teillä on oikein suolasieniä metsässä.☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, vaikka toki suolat pitää päälle ripotella, hih.

      Poista
  14. Anteeksi, kun vihreäksi muutuin katsellessani tuota marjojen määrää :-),
    Kauniit ovat maisemat ja kukkamaat,,,,nautitaan niistä vielä ennen pakkasten tuloa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjoja on runsaasti saatu, mutta kyllä niitä talven mittaan meneekin, aika suuri osa annetaan lähipiirille ja sitten on nämä mummelit lauluporukoissa ja ystäväpiirissä, jotka on pidetty mustikoissa ja vesipuolukoissa jo usean vuoden.

      Poista
  15. Hyvvää huomenta kammarista ! Upiat satonäkymät siellä...Meille tulossa kokonaista neljä pensasmustikkaa, pensaat vasta tänä kesänä istutettu. Omppusato sitäkin huimempi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvee huomenta vuoan kammariinnii! Kyllä on runsasta sato ollu tänä syksynä. Kyllä sinunnii pensasmustikkas jo tulevana suvena tekköö enemmä marjoja.
      Ja omppuja näkkyy oleva puut notkallaa. Niitäpä sitte talave mittaa nassutellaa...

      Poista
  16. Kiitos taas "paratiisi" terveisistä!
    On teillä vallan runsauden pula.
    Yhdeksän pensasvadelmaa istutin tuohon mansikkamaan laitaan. Tuotava marjat pihalle jos ei enää entiseen malliin luontoon kykene. Toivotaan että saan pumppuuni apuva.
    Perennapenkin takaa kuusi karvarouskua löysin, tatteja huonosti meidän maisemissamme, vai olenko ollut liian aikaiseen etsimässä.Luumut alkaa sisnistämisen ja omput punastumisen. Kvitteneissäkin väri vaihtumassa, joten syksyä siis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips SinikkaHelena! Meillä vadelmapuskissa on joku lajike, joka kukkii vasta myöhään syksyllä, keltainen, eikä tahdo ehtiä lumien alta kypsiksi.
      Rouskut eivät ole vielä nousseet, vaikka uskoisin näin sateisen kesän jälkeen niitä ilmestyvän runsaasti. Luumuja ei nyt paljon tule, viime syksy oli niin satoisa ja luumukin kai tekee vain joka toinen vuosi kunnon sadon.
      Kvittenit olen suosiolla jättänyt lintujen nokittaviksi, samoin tänä syksynä menivät saskatonit viimeistä marjaa myöten parempiin nokkiin ja hyvä niin. Tarvitsevathan linnut energiaa pitkään muuttomatkaansa.
      Syksyssä on kyllä oma taikansa, eikös!

      Poista
  17. Tuoksumiekka on tuo kukkasi, joka tuoksuu hyvälle ja lehdet ovat kuin gladioluksessa. Monivuotinen kukka. En vaan enää muista pitikö kaivaa syksyisin ylös, kun on toistakymmentä vuotta siitä kun noita itselläni oli. Pihat kun vaan aina pienenee, pitää kasvejakin vähentää samalla mitalla. Terveisin Viismummoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi. Luin äsken myös jostakin, että on tuoksumiekkalilja. Keväällä tökin sipuleita kukkamaahan, en tiedä, pitääkö ne kaivaa nyt ylös vai jätänkö sinne. Ehkä jostakin löytyy tietoa.
      Kiva kun tulit lukemaan ja kommentoimaan. Käynpäs vilkaisemassa Viismummoja...

      Poista
  18. pyh. Kukakohan tarvii piikkiä?

    VastaaPoista