maanantai 24. syyskuuta 2012

NIMET NAAMAKIRJASSA

Joskus aikoja sitten avasin sivun Facebookissa minäkin. Varovainen kun kaikelta osin olen - iän tuomaa viisautta - niin enpähän ole paljon sivuja täytellyt. Ja entistä enemmän näyttää siltä, että tyhjäksi osaltani jäävätkin.

No haloo! Olishan se ihan kohtuuton katastrofi, jos meikäläinen lähettäisi viestiä maailmalle vaikkapa syntymäpäivistään kutsun, niinkuin se hollantilainen teinityttö vahingossa. Tosin en usko, että ryntäystä tämän mummelin synttärikutsuille olisi, kuivat pidot kuitenkin, ei viinaa, ei huveja, tylsiä voileipäkakkuja ja täytekakkuja. Juomana vain kahvia ja teetä. Ja mustaherukkamehua.
Mutta minun näköiseni pippalot kuitenkin.

Mikä saa nuoremmat avautumaan facebookin sivuilla ihan kaikesta. Siis ihan kaikesta! Odotan, että kohta kirjoittavat senkin, kummalta puolelta vessassa pyyhkäisevät. Mutta enhän ymmärräkään tämän ajan mediameininkiä. Ihan alastomaksi asti voidaan ihminen mediamyllytyksessä riisua. Ja kenenkähän etu ja autuus se muka onkaan. Kun perheenjäsenet keskustelevat keskenään naamakirjassa, ihmettelen, eikö voisi soittaa ihan vaan suoraan kapulallaan eikä latoa tekstiä kaiken maailman katsottavaksi. Vaan omapahan on asiansa, mitäs minä sitä tuskailen. No, ihan ihan nuorilta nyt ei voi ymmärrystä edellyttää, viisaus (?) tarvitsee aikaa kasvaakseen. Minulla on tosin tainnut mennä liki seitsemän vuosikymmentä tiettyjen asioiden oppimiseen, hih.

No, tulipa tuokin ropina pidettyä, sanoi akka kun tuohen päälle pissi.
Sepä siitä.

Eipä silti. Taidan olla uteliasta sorttia, kun kuitenkin selaan naamakirjaa. Siis toisten sivuja, omaani en jaksa täyttää. No, toisaalta ja toisaalta. Eräs ystäväni kysyi, miksi ja kenelle postaan näitä blogijuttujani! En oikein osannut vastata, sanoin vaan, että tämä tuntuu omalta jutultani ja on kivaa. Ja että olen löytänyt paljon ihania blogiystäviä, vuoroin vieraissa. Vaikkakin "puhuminen on kultaa, vaikeneminen hopeaa" sanotaan.



Siis sopiva annos kultaa ja hopeaa! Hih...
Nyt menee jo siihen malliin, että "sanat suustani putoovat, hampahilleni hajoovat" eikä tolkkua enää missään.
On kumottava aamukahvikupillinen vielä hieman karheaan kurkkuuni ja oltava valmiina päivän haasteisiin. Tänään laitetaan huomisen synttärijuhlaa varten paikat reilaan ja toivotaan synttäriksi aurinkoista päivää. Nuorisoseurantalon piha on suurilla vesilätäköillä.
Mukavaa alkavaa syksyistä viikkoa vaan... (tällainen postaus, ei mitään asiallista sanottavaa, hm).






30 kommenttia:

  1. Olenhan minäkin naamakirjassa, mutta kovin olen laiska edes muiden sivuja katselemaan...sielä, täällä tykkään lukea ja katsella kuvia...:D

    VastaaPoista
  2. Minäkin menin naamakirjaan, kun luokkakokouksessa tuli ehdotus, että tehtäisi sinne meille oma ryhmä. Laitoin niin paljon salaiseksi kuin osasin, tietämättä, että Facebook jakaa ilmeisesti julkaista profiilikuvaa ja niinpä kuvani löytyi saksalaisesta osoitekirjasta osoitteen ja puhelinnumeron kanssa. Ihme kun ei ollut meidän talon kuva vielä mukana ja kirjoitettu, milloin olen lomalla ja missä on vara-avain. Sain nyt parin viikon kamppailun jälkeen aikaan, että ne kuvat poistettiin, mutta en laita enää profiilikuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, jostakin luin, että tiedot leviävät kun Facella on joku oikeus meidän tietoihin. Jotenkin vaan tuntuu, ettei omat - intiimitkin - asiat naamakirjan sivulle kuulu. Toisaalta, uskoiskohan perheenjäsen paremmin sitten painettua sanaa, hih. Silti ihmetyttää ihmisten avoimmuus omien tietojensa levittämiseen.
      Taidanpa minäkin profiilini sieltä kokonaan poistaa.

      Poista
  3. Facebook ei ollut mun juttuni, olin hetken aikaa siellä, mutta pois kirjauduin.
    Tämä blogimaailma on mieleeni edelleen,ja onhan mukavaa kun tätä kautta on löytänyt uusia ystäviäkin.

    Lämpimät onnentoivotukset Anja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttuli. Ja otanpa neuvosta vaarin ja häivyn takaviistoon Facebookista.

      Poista
  4. Kyllä minäkin tuohon naamakirjaan olen hurahtanut,enmmäkseen luen noita sukulaisten juttuja,hyvää alkanutta viikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukemiseen jäänyt minultakin, nyt poistin kuvani sieltä.

      Poista
  5. Olen myös naamakirjassa. En kyllä raportoi siellä elämääni ollenkaan, sensijaan täällä blogissa tulee jonkun verran raportoitua :-D Kyllä facessa paljon hyvääkin on. esimerkkinä voisin sanoa tuon kadonnetitten kissojen ja koirien ilmoittelun ja etsimisen. Siellä leviää nopeasti tieto, kun lähistön ihmiset jakavat sitä eteenpäin kuvan kanssa. Tää nyt oli vain yksi esimerkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai siellä hyvääkin on, ja varsinkin silloin, kun ihminen tajuaa sen, että kaikki mitä kertoo leviää maailmalle. Sen takia en ymmärrä, että pitää yksityiskohtaisesti keskustella perheen sisäisistä asioista facebookin sivulla. Vaan suottapa mutisen, itse en ole aktiivinen ollutkaan. Eli ei ole tullut sellaista tilannetta, että olis tarvinnut nopeasti levittää tietoa kenellekään.

      Poista
  6. Minä en ole edes kirjautunut naamakirjaan. Riittää oikein hyvin, että kirjoittelen näissä blogeissa!<3

    Oikein ihanaa ja muistorikasta syntymäpäivää sinulle, Anja-Regina!<33333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä blogittaminen on kivaa, ehkäpä täälläkin tulee joskus ylilyöntejä itsekullekin. Tai minulle nyt ainakin.
      Kiitos Aili, juhlahuoneisto on valmiina ja tarjottavat jääkaapissa odottamassa. Siinähän huominen sitten hujahtaa.

      Poista
  7. En minäkään ole kirjautunut facebookiin eikä minulla edelleenkään ole omaa blogia.
    Mielelläni seuraan muutamia blogeja ja säännöllisesti kommentoin, jos asia tuntuu omalta. Tätä kautta olen tavannut pari ihmistä ja lisäksi joidenkin kanssa vaihdan kuulumisia sähköpostissakin.
    Mukavia kaikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta. Minä myös olen saanut ystäviä blogin kautta ja olen heistä kaikista kiitollinen.

      Poista
  8. Ei kiitos Facebookille, ei ole minun juttujani. :(
    Huomasin että teilläpäin juhlitaan.
    Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan,
    vaikken ikäluvuista mitään tiedäkään.
    Eikä kai tarvitsekaan. :))
    Mukavia juhlia toivotan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, yhteiseen mittariin nyt 145 vuotta joten sitäpä juhlitaan tänää. Kiitos onnitteluista, Rosina.

      Poista
  9. Hyvää syntymäpäivää,ymärsin että olet juhlinut merkki päivääsi
    Kyllä minäkin olen facebookissa,ollaa sukulais porukassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma. En ole löytänyt sinua vielä Facesta mutta etsitään...

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Voi ihana Allu, vielen Dank! Tulipa hyvä ja iloinen mieli kun kuuntelin synttärilaulun. Ja kuvissa meidän Simo sai Mörkö-kissalta kakkua päin kuonoa, hih.
      En aiemmin ollut tätä laulua kuullut, opettelen sen....Danke!

      Poista
  11. Sydänlämmin Onnentoivotus syntymäpäivänäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SinikkaHelena. Itseasiassa vietetään tuplasynttäreitä, yhteensä vuosia jo hurjat 145!

      Poista
  12. Tämä blokkaaminen"""on kivaa ja olen saannut paljon ystäviä tämän kautta. Naamakirjassa olen kylläkin ja käyn sillointällöin.Salaiseksi sen olen laittanut mutten tiedä silti näkeekö joku muukin sivuni. Onham siellä kivoja ryhmiä kuten neulekerho esim.
    Mukavaa tätä päivää-niin ja ONNEA.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RaijaAnnikki! Minä tykkään myös blogihommasta, sen kyllä huomaa jo näistä postausten tulvista....
      Face voi olla nuorille ihan ok, ja ehkäpä jos löytää oikean porukan niin myös aikuisillekin. Mutta itse hämmästelen jonkun perheen sisäistä viestimistä facessa kaikenmaailman levitykseen.
      Onkohan niinkuin sananlaskussa tulesta sanotaan, että hyvä renki mutta huono isäntä, hm!

      Poista
  13. Paljon onnea molemmille!! Naamakirjaan piti mennä minunkin kun kaikki muutkin sisarukset siellä. Välillä on mukava katsella ja jotain itsekin laittaa, mutta pitkään menee ettei jaksa käydä kuin vähän tykkäämässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaimaseni! Jossakin tilanteissa naamakirjasta on iso apu, esim. jos haluaa asian nopeasti tietoon. Mutta näin tavallisen tallaajan näkökulmasta ei ainakaan vielä tarvetta.

      Poista
  14. Mä oon Naamakirjassa. Olin aikanaan IRC-calleriassakin. Molemppin menin alunperin ihan vaan "kyttäämään" poikani ja hänen pikkusiskonsa tekosia. Teen sitä edelleen, mutta olen samalla myös saanu liveyhteyksiä ystäviin. Mulla kun on aina puheaika vähissä puhelimesta,niin pääsen halvemmalla kun chattaan livenä fb:ssa. Siinä syy. Ja hei, kurkin minä ikkunoistakin sisään jos verhot on auki, heh heh...
    Mukavaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heips stansta, kiva kuulla sinusta! Lapsenlapseni oli myös IRC:ssä ja tykkäsi siitä. Nyt ne kaikki on tietty facessa ja pitävät yhteyksiä keskenään. Mikäs siinä. Vaan en edelleenkään ymmärrä erään perheen keskinäistä keskustelua intiimeistäkin yksityisasioista facen sivulla.
      Luontaista uteliaisuutta minullakin, seuraan kyllä lastenlasten sivuja...hih.
      Samoin sinulle, mukavia syyspäiviä ja aurinkoa elämääsi.

      Poista
  15. En ymmärrä minäkään tuota ylenmääräistä avautumista naamakirjassa. Ehkäpä se joidenkin tarpeita täyttää, kun niin suosittua on.

    Toivotan teille ihanaa loppuviikkoa <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati. Ehkä niin, että intiimeimmät asiat kuitenkin tekstiviestinä tai suusanallisesti. Mutta meitäpä on joka junaan...

      Poista