maanantai 15. lokakuuta 2012

MÖKKISULKEISET


Jos mieles tyhjenöö, eläpä unneuta katkasta iäntä. Niinpä.
Nyt on justiinsa sellainen hetki, että mieli on täysin tyhjentynyt mutta äänen katkaiseminen onkin sitten jo toinen juttu. Lätinää tulee kuin turkin hihasta. Oikein anjamaiseen tyyliin. Vaan olkoon.

Tämä kuva on otettu rantapuusta, lehdet jo varisseet ja taustalla auringon kimalletta veden pinnalla. Näyttää minun tämän hetkiseltä mielentilaltani. Ollaan mökillä, ajatusten "lehdet" yksi kerrallaan on tahallaan tiputettu matkan varrelle ja taustalla kimmeltää todellakin järvi, johon aamuiset askeleet vievät upotukseen asti.

Ensimmäisenä iltana oli hiukka vilakkaa, ennenkuin saatiin kaikki tulisijat sytytettyä ja sähköpatterit päälle. Sauna lämmitti mukavasti ja olisin nukkunut todellakin hyvin, ellei pieni koiruli olisi kuullut rapinoita ja omiaankin välillä ja pyrkinyt ulos. Käytiinpä välillä kurkistamassa pimeällä pihalla ja sitten taas kiireesti saunamökkiin.
Sunnuntain aamu valkena aurinkoisena, purppurapilvet värittivät itäistä taivasta ja veden pintaa.
Mitenkäs se olikaan: aamurusko päivän pasko, iltarusko hyviks ilmoiks! Tai sitten toisinpäin. Koko sunnuntain paistoi aurinko ja tuulikin oli niin lempeää sorttia, että tuntui mukavalta puuhata ulkona.
Tässä vielä aamun värileikkiä järven rantavedessä.

Haravoin pihaa, laitoin pussillisen tulppaanin sipuleita multaan, ihastelin viimeisiä kukkijoita.
Ja tietysti illan kohokohta - Simonkin mielestä - on päästä saunan leppeisiin löylyihin.

Ja maanantain aamun valjettua - tai hitaasti valkeni kun niin sumuista - auringollakin oli ongelmia näyttäytyä.


Pääsipä aurinkokin piilostaan ja päivä saatiin alkamaan.

Vähitellen kuitenkin alkoi rantapensaiden takaa saarikin näkyä.


Päivällä piipahdettiin karpalosuolla. Harmi, että melkoisen vähän käytetyt nokialaiseni vuotivat, jotenkin on hapertunut varren alareunasta. Nopas, litra yhteensä isoja karpaloita riittää meille. Televisio vietiin pois palelemasta ja tietysti kapula jäi mökin pöydälle. Sentään digi muistettiin viedä mukana. Nyt sitä kapulaa sitten kuljetetaan kotiin ja sitten taas television kylkeen Vuokatin reissulla. Hyvä me.
Nyt illalla on taas sauna lämpimänä ja kun Simo kuuleekin vaan sanan sauna, on koiruli viivana kiitämässä saunan ovelle. Aika löylyt ottaa ennenkuin lähtee alas lauteilta. 

Vielä aamulla pikainen pulahdus järveen ja sitten kotimatkalle. Mökkerö on talvikunnossa, pihaakin haravoitu kevättä varten. 
Syksyn ankeus laskeutumassa, koivujen lehdet on tuuli jo riipinyt viimeiseen lehteen. Siis luntako luvassa?
Vaikka järven vesi ei vielä ole edes sikakylmää...





25 kommenttia:

  1. Oi miten ihania kuvia! Loistosää on ollutkin nämä pari viimeistä päivää, lämmintäkin jopa.
    Hyvää kotimatkaa huomiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kaksi upeaa aamua niemen nokassa. Tänä aamuna sitten heräsimme kunnon vesisateeseen. Onneksi lähes kaikki talvenvaratyöt oli tehty ja kiidätimme tavarat auton perään ja ajelimme kotiin. Toivakasta Joutsaan oli aurinkoista ja poutaista, tien pinta märkä ja aurinko siitä paistoin suoraan silmiin. Ja vain kaksi joutsenta Hartolan kohdalla peltoaukealla. On se uskottava, että luonto laskeutuu talvea odottamaan.

      Poista
  2. Kauniist kukkii vielä rudbeckiä, eli sädepäivänhattu.
    Ihana aamukuvia.
    Saunomisen jälkeen uiminen olisi minunkin mieleen,
    Simo niin rennon näköisenä.

    Kaikkea hyvää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kukan nimestä, en sitä millään itse muistanut. Me syöksytään aamulla heti herättyämme järveen hakemaan puhtia päivään, saunasta ei sitten enää kylmään järveen mennä.
      Simo osaa olla relax, ollaanpa kotona tai mökillä.

      Poista
  3. Kiva että sattui tulemaan hienopäivä teille,sait mahtavia aamukuvi
    Ja saitte kaikki ulkotyöt tehtyä kuivina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess, meillä oli tuuria säiden suhteen. Sade tuli kun meidän oli jo aika jättää mökkerö talveen.

      Poista
  4. Nuo aamukuvat kyllä niin komeita! niinkuin toki muutkin, mutta aamun värit on niin kauniit!. Niin jää mökki odottamaan kevättä, silloin taas kiireellä sinne, ihanalla paikalla on mökkinne. Oikein mukavaa tätä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne jäi mökkerö ja huikean kauniit syksyiset aamut! Pääsiäisenä varmaan taas mennään takaisin. Kiitos samoin sinulle myös mukavaa viikkoa.

      Poista
  5. No niin, nyt on sitten mukava odotella seuraavaa kevättä, kun mökin asiat ovat reilassa.
    Ihania järvikuvia olet ottanut, usva on satumaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli usva sakeaa, ettei nähnyt saunamökin ikkunasta edes järveä! Mutta pian aurinko alkoi nousta ja usva hälvetä.
      Olis pitänyt oikolukea tuo teksti mutta oli kiire saunaan ja jätin sikseen. Kirjoitusvihreitäpä siellä näkyy....

      Poista
  6. Olipa ihana kuvakavalkaadi, ja sanoitus soljuvan sopivaa!
    Nii-in, syksy saa,(mutta minä en,Jaakko Teppoa toistaakseni)
    On meilläkin niin surkean sateista ja tympii kertakaikkiaan, tytön perheen rakennuksella vesikattotyöt meneillään ja suututtaa tämä jatkuva sade. Mutta minkäs me luonnonvoimille.
    Pihatsua meilläkin talviteloille laitettu, kukkasipulit sain eilen piilotettua joten,tästä vaan kevään odotukseen.
    Säistä huolimatta, hyvää syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyyn kuuluu sateet, mutta liika on liikaa. Rakennustyöt on hankalia kun vettä valuu taivaalta. Mutta kun vesikatto on päällä, ei enää sada niskaan rakentajille.
      Meillä niemen nokassa oli tuuria, kun saimme poutapäivät, tosin ulkona ei mittari paljon viidestä asteesta noussut. Eipä ainakaan isommin vielä pakkasta ollut, salaatit syötäviä, amppelikukat puun oksasta kukoistivat ja monet perennat vielä kukkivat. Keväällä odotan tulppaanien tulvaa.
      Sinulle hyvän syksyn terkut myös.

      Poista
  7. Sitä avantouintia voi harjoitella jo ilman avantoa!;)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepjep! Oli oikein iso avanto, hih. Ja vesi kirkasta ja kylmää. Mutta upea tunne nousta uuteen päivään. <D;

      Poista
    2. Tansku, tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  8. Niin Simo saa odottaa taas laiturille pääsyä pitkän aikaa:) Jotenkin lohduton on tämä lokakuu aina ja varsinkin kun sataa, syyskuusta tykkään ihan eritavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin lokakuu on ainaisen sateen ja maan märkyyden vuoksi mielen mataloittamiskuukausi. Mutta onneksi sitten, kun saadaan lunta, päivien ilme kirkastuu.
      Simo poika joutuu nyt aamuisin askeltamaan pihalammikolle odottamaan, että pikaisesti pulahdetaan siellä. Kuikat ja oravat ovat sitten taas ensi kevään asioita.

      Poista
  9. Ihania luontokuvia.
    Syksy on hienoa aikaa, satoi tai ei. Olen aina rakastanut myrskyä ja tuulta, eikä se sadekaan niin pahasta ole.
    Tulvat ovat kuitenkin niin harvinaisia Suomessa.
    Kyllä me nekin kestetään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosina, myrskyt ja sateet nyt kuuluvat syksyyn, mutta liika märkyys on inhottavaa. Kun nyt on luvattu vaan sadetta ja sadetta, ihmettelen, minne se vuotava vesimäärä joutuu, nurmikko on jo lammikkona... Mutta kestetään kyllä.

      Poista
  10. Vähän haikeana luin tuota järveen pulahtamista. Odotan jo kovasti, että pääsisin avantosaunalle, joss atalvisin käyn muutaman kerran viikossa. Nyt ei ole polven kanssa vielä sinne asiaa, kun siellä on hankalia rappusia laiturilta järveen. Samoin saunassa. No, kaikki aikanaan.

    Mutta syksy on nyt, tuulee mahdottomasti ja lehdet lentää puista. Menee hetki ennen kuin tulee uusi mökkikevät ja -kesä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti polvesi saat kuntoon pian, sillä avantouinti on kyllä terveyslähde! Syksyn sateet ja alastomat puut eivät oikein mieltä nostata, pikemminkin päinvastoin. Mutta aina odotetaan uutta kevättä ja kesää, ei siihen nyt niin pitkä aika ole. Ja toisaalta, kyllä vuodenvaihtelut on sittenkin parasta meille suomalaisille. Jokaisessa on oma viehätyksensä, vaikkakin syksy nyt on kurjaa alinomaisen satamisen vuoksi.

      Poista
  11. Syksyn tunnelmia ja levollisuutta kuvissasi. Mökin talvikuntoon paneminen on niin tuttua ja aina siihen liittyy haikeutta. Onneksi kohta joulun jälkeen voi ruveta odottelemaan kevättä ja kesää.
    Anja, ehditkö paljoakaan viettää mökillä ns. luppoaikaa? Tuskinpa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli näpsittyä melkoinen kasa kuvia mökkireissulla, maisema vaihtui alinomaa usvasta seesteiseen auringonpaisteeseen.
      Joulu on ihan kohta, sitten pari talvista kuukautta ja kevät.
      No, eipä minulla luppoaikaa juurikaa jää, mökillä on aina jotakin puuhaa. Ja nyt on kukkamaa, jossa riittää rapsuttamista. Uusia siemeniä tilasin juuri lisää.
      On toisaalta harmi, että vaikka ollaan liki järvessä kiinni, ei kalastamaan ole ehditty. Tai saamattomuuttahan se on, jos katiskat ja verkot roikkuvat seinällä kesästä toiseen...
      Luen minä kirjoja aina ennen nukahtamista myös kesäaikaan.

      Poista