sunnuntai 7. syyskuuta 2014

KUUDANYÖ KORPPISELLA

Näytä valokuva viestissä


Voi että! Sain äsken serkultani, mökkinaapurimme, kuvan niemen nokasta eilisiltana liki puolilta öin. Ihana kuutamo, sama järvi, sama saari. Meidän laituri on hiukkasen kuvan vasempaan laitaan päin. Nyt kyllä kuvittelen itsekin  istuskelevani omallakin laiturilla. Vaan kun ei.
Haikeaksi vetää, mutta muutaman päivän päästä se on mahdollista.

Syyshortensian kukkia sain ystävältä, muuttuvat punaisiksi vaasissa.

Tämä päivä on mennyt tietenkin - sadonkorjuussa. Kesäisen lämmin aurinkoinen päivä, käden ja käsivarret naarmuilla ja pieniä karhunvatukan piikkejä ihossa vieläkin. Mutta sinnikkäästi poimin taas kypsyneet vatukat talveksi pakkaseen. Kopistelin myös luumut alas luumupuista. Luumuja tuli vajaa puoli ämpärillistä. Ison osan olivat linnut hakanneet ja ampiaiset imeneet sokerisen mehun niistä. No, siemenkivet poistin ja säilöön. Niistä tulee mehukas piirakan päällys aikanaan.

Prinssipuoliso kiipeili rypäleitä poimimassa. Ihme kun on varret kasvaneet aivan katon reunaan asti. Kolme mehumaijallista niitä mehustin ja aivan kelpo mehua saatiin. Nyt on jäljellä enää aroniat ja karhunvatukoiden viimeiset marjat. Ne humautan sitten myöhemmin maijaan mehustumaan.

Puolukoita on kuulema jo poimittu. Täällä ei ole kuin ihan pihapiirissä, kypsyneitä ja odottavat poimimista. Tattimetsään en taida enää - tai saapa nähdä.  Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.

Lapsenlapsi toi pikkuisen "riisikipponi" eli Nissanin takaisin ja minä pääsen ihan omin nokkineni asioilleni.
Taaspa eksyin itse aiheesta. Taidan ihan oikeasti olla se, joka pelkällä puhumisella yrittää selviytyä. Sanotaanko sitä publikaaniksi? Vai onko nyt sittenkin niin, ettei elämässäni oikein tapahdu juuri mitään, siksi on pakko lätistä jonnenjoutavuuksia.
Ja joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu sanoi Siirakkikin ennen.
Nopas, koirulini ymmärtää ihan selvästi puhetta. Se on niin monesti huomattu. Laitanpa jälleen Simon pisteeksi postaukseni loppuun.

16 kommenttia:

  1. Siirakilla oli paljon näitä kuolemattomia viisauksia!

    Sitäpaitsi, olet muuten mahottoman ahkera....ei nyt sillä, kyllä minäkin ottaisin pensaat ja puut puhtaaksi jos olisi niitä silmieni eessä, väärin olisi jättää viljat niittämättä.....;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Siirakki oli viisas mies! Omasta ahkeruudesta nyt tiedä, olen vaan niin luterilaisen kasvatuksen saanut, että kaikki on talteen kerättävä. Rypäleistäkin mehua 9 litraa. Eli pullo poikineen. Että sellainen tapaus tää täällä!

      Poista
  2. Paljon on teillä herkkuja, viinirypäleitäkin.
    Kyllä taatusti koira ymmärtää puhetta ja kuuntelee takkana välillä kun sille puhuu. Määrätyn sanan kun sanoo Himmullekkin niin heti vauhtia tassuissa.
    Mukavia jatkoja näihin ihaniin päiviin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa herkut olla pakastimissa. Niin, usein on huomattu, että Simo kyllä ymmärtää puhetta. Sanoista se on eikä niinkään äänenpainoista, luulisin.

      Samoin sinulle ja Himmulle aurinkoisia syyspäiviä.

      Poista
  3. ♥vauuu,mitä rypäleitä! Tahtois!!! Mukavaa maanantaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rypäleemme aika pieniä mutta makeita. Hienosti syntyi mehua niistä.
      Samoin sinulle kivaa alkavaa viikkoa! ♥

      Poista
  4. Vastaukset
    1. On se köynnös vartta venynytkin, rypäleet vaan pieniä. Mutta yli kolme ämpärillistä kerättiin mehustukseen. Kai niitä rypäleitä on tuolla välikaton välissäkin kun rönsyjä työntynyt sinnekin.

      Poista
  5. Kyllä kelpaa talven tulla, kun on varastossa kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen puoleen voi talvi tulla, että varastot on täynnä. Kuitenkin toivotaan syksyn olevan pitkään lämmin ja aurinkoinen. Puolukat vielä keräämättä.

      Poista
  6. Paljon tuntuu sinulla olevan satoa talven varalle, jopa oman pihan rypälemehuakin.

    Ihana, viisas Simo mukana arjen touhuissa! Syyspäivien iloa teille molemmille ja rapsutuksia Simolle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, pakastimet on piukassa kaikkea luonnosta. Ei enää niin harmita sekään, että sata litraa pakastettua oman maan mansikkaa joutui sähkövian vuoksi kompostiin. Mutta elämä on.
      viinirypäleistä tuli reilu sato, nyt mehuina pakastimessa.

      Simo on tosi ihana koiruli. Emme väsy kehumaan sen viisautta ja iloisuutta. Kiitos Marjatta, samoin teille ihanaa syksyä.

      Poista
  7. "Lätise sinä vaan jonninjoutavuuksia". Niitä on niin mukava lukea. Minä en lausetta aikaan saa, vaikka yritän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että. Minusta kun tuntuu että suollan sanoja postaukseeni mitään sen enempää miettimättä. Kiva jos tykkäät lukea. Laita vaan lauseita alkuun., kyllä se siitä lähtee.

      Poista