maanantai 22. syyskuuta 2014

POIS KESÄN KUKKASET HALLA VIE...

Eilen köröttelimme peräkärryinemme kotiin päin. Pääsimme tien päälle jo kahden jälkeen, pilveili ja välillä pilkisti aurinkokin. Ja kuin aina ennenkin, päästyämme ohi Hartolan, alkoi suunnattoman isoilla pisaroilla sataa rankasti. Sitähän me olemme kokeneet samoilla seuduin liki jokaisella reissullamme mennen ja tullen.
Taivas oli täällä etelän suunnallakin tosi tumma, mutta tiputteli vain hiukkasen pisaroita.


Mutta tänään. Tuli todellakin aito syksy. Lämpötila vielä yli kymmenen astetta, mutta vettä, sitä on saatu ja parastakin aikaa sataa kuin saavista niskaan kaataisi. Viilenevää luvassa, Lapista sain kuvaviestin, missä tunturin ruska oli peittynyt lumivaippaan.
Ja huomiseksi on luvassa räntää ja huonoa keliä jo lähes koko maahan.

Kuvasin eilen kun vielä oli kesäisempää noita muutamaa vielä kukkivaa kaunokaista. Syysvuokko ehti juuri avata ensimmäiset kukkansa ja nuppuja on vielä paljon. Tuskin ehtivät avautua enää. Harmi.

Kasvimaalta on poimittu satoa syksyn tieltä. Punajuuria, porkkanoita ja avomaakurkkuja. Ja ihme ja kumma, Maurin makea vadelma se taas sinnittelee kilpaa syksyn kanssa. Vielä tänään kypsytteli marjojaan.
Myös mansikkavadelmassa oli kypsä marja, tosin siinä vielä kukkiakin aukeaa.

Mutta kukkaset. Ihailin niitä ja kuvasin, vaikka monesti jo olen kai niistä kuvat postannutkin. Mutta haitanneeko?



Ja hännähuipuksi tämä sateella sisällä viihtyvä lemmikki, joka on ominut ison Nalle Puhin ikiomakseen.

Eilen tämä koiruli karkasi mökillä juuri ennen kotiinlähtöä, vaikka hetki sitten olin kuvannut koiranunta vetelevää Simoa lempituolissaan, mamman villatakista itselleen pesän tehneenä.
Minkäpä sille voi, että vainu vie. Niinkuin lauantai-iltana, kun jo pimeällä lähdimme saunaan ja Simo havaitsi mökin nurkalla jonkun vieraan otuksen. Antoi sellaiset lähdöt, arvelin että oli joko supi tai kettu nuuskimassa nurkkia. Hyvä vahtikoira.

Ärhäkkä terrieri, mutta nukkuessaan niin suloinen! Sydänkäpynen suorastaan. 

Taitaa Simokin uneksia vielä mökkimaisemista, missä myös syksy tekee voimalla tuloaan.


10 kommenttia:

  1. Nyt tosiaan sysky näytti tapojaan. Meillä ei satanut mutta kylmä pohjoistuuli teki säästä vieläkin kylmemmän kuin mitä olikaan. Nyt oli yöllä eka halla, -1 oli aamulla kun heräilin.
    Ihana Simo, kun pitää vahtia ettei kaikki pihaan pääse. Niin suloisena tiossa lepäilee.
    Hyvää alkanutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilinen jatkuva sade ja tämän aamun kostea koleus on täyttä syksyä. Salkoruusut katkaisin sisälle maljakkoon, kun tuuli niitä oli kaatanut ja rieponut. Rähmällään oli aamulla myös syysvuokko. Joitakin tomattiterttuja on vielä keräämättä, muuten sato on säilössä.
      Simo on sellainen sydänten murskaaja koiruli.

      Poista
  2. Syksy tulikin oikein kunnon ryminällä onkylmää ja koleaa ja vettä sataa. No näinhän se pitääkin olla.
    Ihana tuo nukkuva Simo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kylmä aamu, totesin sen koiralenkillä äsken. Mutta vaatetta lisää päälle niin antaapa syksyn viilentyä talveksi asti.
      Simon unia ei häiritse tuulen tuiverrus eikä sateen ropinat.

      Poista
  3. Kiitos hienosta syyspostauksesta, Anja;)
    Meillä syksy muuttui kertapelillä 'talveksi'!!
    Hyvää viikkoa sinulle ja pojillesi, Anjuska ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä myös tänä aamuna pakkasella ja vesisaavit jäässä. Onneksi ei vielä lunta, vaikka nurmikko aivan harmaana huurteesta. Eilen keräsin tomaatit ja kurkut, onneksi, ja toin sisälle.
      Mukavaa viikonloppupuolta sinulle Aili! Kiitos! ♥♥

      Poista
  4. Kiva on ihailla vielä viimisiä kukkiasi.
    Niin ihana sydänkäynen siellä villatakin lämmössä.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime yön pakkanen tainnutti varmaan kukkaset, salkoruusut taitoin jo maljakkoon ja loput säilöttävät keräsin. Kylmää ja koleata on, syksy tulee voimalla.
      Simo ei palele, osaa nauttia sisällä ja ulkona. Reippaasti lähtee lenkille metsäänkin vaikka maa märkä ja kylmä. ♥

      Poista
  5. Nyt oli taas hetki aikaa lueskella blogeja ja katsella kuvia. Pian kiireet hellittävät, kun pihatyöt jäävät lumitöiden varaan.
    Keittiötyö etenee pikkuhiljaa, niinkuin Hämeessä sopiikin. Ehkä jo ensiviikolla olisi valmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on ollut remppavipinää, mutta lopputulos varmasti ihan upea. Onnea uudelle keittiöllesi.

      Poista