Media velloo sukupuolineutraalissa teemassa, eduskunta nappasi nuijaa pöytään. Jotkut on tyytyväisiä, toiset sitten taas ei. Minä en niinkään asiasta provosoidu suuntaan enkä toiseen, en eroa kirkosta enkä liity mihinkään kuppikuntaan. Omat asiat on nyt päällimmäisinä. Vaikka kyllä näitä muitakin teemoja mielessä pyörittelen.
Joo, kävin valkotakkisella kituuttajalla kuulemassa madonlukuja. No tiesin kyllä etukäteen, ettei siellä päätä silitetä. Niin huonosti olen itseäni hoitanut. On ollut olevinaan tärkeämpääkin tekemistä.
Ja huolehtimista.
Verensokeri koholla. Vaikka ei minusta nyt huolestuttavasti. Lääkäri lupasi kotimittarin ensin kokeeksi, josko sitten ensi vuoden alkupuolella aloitettaisiin lääkitys. No, diabetes-tilkkuhattu sitten soitti ja sanoi, ettei mitään mittareita anneta ennenkuin on lääkitys aloitettu. Pitäkää tunkkinne, melkein jo lausahdin. Ja kolesterolilääkeresepti napsahti samalla kertaa. Tosin lievin mahdollinen vesliukoinen. Mut silti. Epäilyttää aloittaa, koska olen lukenut sivuvaikutuksista. Ja toisaalta, kerranhan me kuitenkin potkaistaan itsemme tuonilmaisiin, joten suurtako väliä sillä, tapahtuuko se hiukka aikaisemmin veren rasvaplakeista johtuen.
Enemmänkin mietityttää nuo sokerit, ne kun on sukurasite ja olen ikäänkuin varttunut, milloin itse muutun niin imeläksi että pitää insuliinit ottaa lisäksi.
Näissä tunnelmissa täällä nyt pakkaan vähän vaatteita kassiin ja häivyn sisempään ja pohjoisempaan viettämään joulunalusviikkoja.
Kinkunkin ajattelin siellä paistaa valmiiksi, että on sitten jouluna rasvaista lihaa ihan mättönä. Siitäpä verenrasvat sitten hyökynä lisääntyvät.
No ei vainenkaan. Lapsenlapsi oli pari yötä (tosin toinen yö melkein kokonaan lasaretissa hänellä, kun sappi alkoi kenkkuilla) ja eikös tämä nuori nainen tuulispään lailla putsannut mummin jääkaapista kaiken "myrkyllisen ja epäterveellisen", tilalle kävi prinssipuolison kanssa hakemassa terveellistä ruokaa (kaalia, rasvatonta maitoa (hyh), maitorahkaa, rasvatonta kinkkuleikettä ja tietysti kurkkua, tomaattia, yms yms. No silakoita paistoin eilen itselleni ja Simolle, prinssipuolison eväät on tällä viikolla olleet kodin ulkopuolella. Ei, en ole häntä ulkoruokintaan vielä laittanut, on ollut kaikenlaisia kokouksia ja tapaamisia ja kissanristiäisiä joissa mies on saanut vatsansa täyteen eikä ole tarvinnut kotona perunakattilaa tulelle hänen vuokseen laittaa.
Kanarisottoa, terveellistä, laittoi tuo oiva kotiapu mummille sapuskaksi. Piti vielä esitelmän, ettei kaikenmaailman marinadeissa uivia kanasiipaleita kannata ostaa, sillä naturel-pakkauksessa kaikki on lihaa eikä marinadia. Ymmärsin.
Liikunnan lisäämiseen ei ole vielä ollut saumaa, sillä lupaamani sukkaparit on pitänyt saada valmiiksi ennen joulua ja lomaviikkoja.
Nyt alkavat olla valmiina, silti seiskaveikka- ja nallekerät lähtevät mukaan myös lomalle, vaikkakin yritän sitten pohjoisemmassa liikkua ja uida. Kävin muuten uimahallissa maanantaina. Hitto miten huono kunto, vain neljäsataa metriä meni sammakkovedoilla.
Kilometriin on vielä pitkä taival, mutta ehkäpä ennen joulua sekin jo sujuu.
Kuvassa terveellinen smoothie jälkkäriksi sävy sävyyn leivänpaahtimen kanssa, hih.
Aurinko paistaa, pikkuisen plussalla on. Kaikki lumihärmäkin sulanut. Mutta näillä mennään. Mukavaa lähestyvää itsenäisen Suomen juhlaa toivottelen. Juhlitaan kukin tavallamme, sillä juhlaan on totisesti aihetta, kiitos veteraanien.
Joo, kävin valkotakkisella kituuttajalla kuulemassa madonlukuja. No tiesin kyllä etukäteen, ettei siellä päätä silitetä. Niin huonosti olen itseäni hoitanut. On ollut olevinaan tärkeämpääkin tekemistä.
Ja huolehtimista.
Verensokeri koholla. Vaikka ei minusta nyt huolestuttavasti. Lääkäri lupasi kotimittarin ensin kokeeksi, josko sitten ensi vuoden alkupuolella aloitettaisiin lääkitys. No, diabetes-tilkkuhattu sitten soitti ja sanoi, ettei mitään mittareita anneta ennenkuin on lääkitys aloitettu. Pitäkää tunkkinne, melkein jo lausahdin. Ja kolesterolilääkeresepti napsahti samalla kertaa. Tosin lievin mahdollinen vesliukoinen. Mut silti. Epäilyttää aloittaa, koska olen lukenut sivuvaikutuksista. Ja toisaalta, kerranhan me kuitenkin potkaistaan itsemme tuonilmaisiin, joten suurtako väliä sillä, tapahtuuko se hiukka aikaisemmin veren rasvaplakeista johtuen.
Enemmänkin mietityttää nuo sokerit, ne kun on sukurasite ja olen ikäänkuin varttunut, milloin itse muutun niin imeläksi että pitää insuliinit ottaa lisäksi.
Näissä tunnelmissa täällä nyt pakkaan vähän vaatteita kassiin ja häivyn sisempään ja pohjoisempaan viettämään joulunalusviikkoja.
Kinkunkin ajattelin siellä paistaa valmiiksi, että on sitten jouluna rasvaista lihaa ihan mättönä. Siitäpä verenrasvat sitten hyökynä lisääntyvät.
No ei vainenkaan. Lapsenlapsi oli pari yötä (tosin toinen yö melkein kokonaan lasaretissa hänellä, kun sappi alkoi kenkkuilla) ja eikös tämä nuori nainen tuulispään lailla putsannut mummin jääkaapista kaiken "myrkyllisen ja epäterveellisen", tilalle kävi prinssipuolison kanssa hakemassa terveellistä ruokaa (kaalia, rasvatonta maitoa (hyh), maitorahkaa, rasvatonta kinkkuleikettä ja tietysti kurkkua, tomaattia, yms yms. No silakoita paistoin eilen itselleni ja Simolle, prinssipuolison eväät on tällä viikolla olleet kodin ulkopuolella. Ei, en ole häntä ulkoruokintaan vielä laittanut, on ollut kaikenlaisia kokouksia ja tapaamisia ja kissanristiäisiä joissa mies on saanut vatsansa täyteen eikä ole tarvinnut kotona perunakattilaa tulelle hänen vuokseen laittaa.
Kanarisottoa, terveellistä, laittoi tuo oiva kotiapu mummille sapuskaksi. Piti vielä esitelmän, ettei kaikenmaailman marinadeissa uivia kanasiipaleita kannata ostaa, sillä naturel-pakkauksessa kaikki on lihaa eikä marinadia. Ymmärsin.
Liikunnan lisäämiseen ei ole vielä ollut saumaa, sillä lupaamani sukkaparit on pitänyt saada valmiiksi ennen joulua ja lomaviikkoja.
Nyt alkavat olla valmiina, silti seiskaveikka- ja nallekerät lähtevät mukaan myös lomalle, vaikkakin yritän sitten pohjoisemmassa liikkua ja uida. Kävin muuten uimahallissa maanantaina. Hitto miten huono kunto, vain neljäsataa metriä meni sammakkovedoilla.
Kilometriin on vielä pitkä taival, mutta ehkäpä ennen joulua sekin jo sujuu.
Kuvassa terveellinen smoothie jälkkäriksi sävy sävyyn leivänpaahtimen kanssa, hih.
Aurinko paistaa, pikkuisen plussalla on. Kaikki lumihärmäkin sulanut. Mutta näillä mennään. Mukavaa lähestyvää itsenäisen Suomen juhlaa toivottelen. Juhlitaan kukin tavallamme, sillä juhlaan on totisesti aihetta, kiitos veteraanien.
Anja, mutta sinähän uit ympäri vuoden ja Prinssipuoliso kerää marjat ja sienet, jotka oletettavasti myös nautitte itse eli terveellistä pitäisi olla.
VastaaPoistaLumimiehelle oli vuosia sitten kolestroli koholla, mutta tiesimme liikaa kolestrolilääkkeiden haittavaikutuksista, joten hän päätti jättää ne aloittamatta ja siirtyi vain enempään liikuntaan, se MM-juoksu!, ja luopui Oivriinista, josta minä pidän kiinni. Kaikki kevyttuotteet meillä julistettiin pannaan ja keinosokerit, joista minä saan tuskallisia vatsakramppeja. Tämä siis alustuksena.
R. sain kolestrolinsa kuntoon ja minä aloin käydä yksityisellä VIIDEN VUODEN VÄLEIN otattamassa suuren verenkuvan. 10 vuotta sitten sokerini oli hieman koholla, kolestroli oli ok, hemoglobini vähän korkeakin, mutta ei mitään hälyttävää. Itse pelkäsin ja pelkään sokeritautia, vaikka meidän suvusta löytyy vain yksi 'sokeritapaus'. Viisi vuotta sitten arvoni olivat parantuneet, mutta en tiedä muuttaneeni muuta kuin lopettaneeni kaikki kevyttuotteet ja keinotekoiset sokerit, joita on monennimisiä ja usein kätkettynä koodien alle. Sitten luin pfoessori Piipon kirjan Puhdasta ravintoa samaan aikaan kun kävin sekä vatsatutkimuksissa että siinä viiden vuoden kokeesssa. Maksoi sikana, mutta se kannatti siitä ilosta, mitä sain kuulla: Hyvä kolestrolini oli maksimissaan, vatsaani ei vaivannut lopulta muu kuin stressi (sic!) ja huippulääkäri arvioi, että olen elämäni kunnossa, vaikka itse en kaikilta osin niin tuntenut.
Mikä johti edelliseen? Aloimme muutama vuosi sitten nauttia Piipon maailman terveellisintä salaattia KAKSI KERTAA VIIKOSSA. Se on lounas tai iltaruoka, kun siihen liittää mkaan uunituoreen patongin. Siis caprese eli tomaatti-mozzarellasalaatti. Nyt samaan alkoi paras ystäväni, joka on 45 vee, mutta kolestroli koholla. Capresessa on monta vaikuttavaa tekijää, josta osa torju myös syöpäää: tomaattia, basilikaa, oliiviöljyä, mustapippuria ja mozzarella auttaa ainesosien imeytymisessä. Siis salaattipäivä kaksi kertaa viikossa ja puuropäivä kerran viikossa. Puuro on sitten tehty täysmaitoon ja haudutettu kunnolla. Nautitaan mustikkasopan kera tai runsaan kanelin ja maidon. Kaneli on yksi terveyspommi!
Muuten syömme ihan normaalisti ja kävinhän nytkin yliopiston apteekin lehdessä haaastattelua antavan lääkärini kanssa läpi kaikki syömiseni. Koska pidän juustoista ja jogurteista, joihin lisään aina kotimaista mansikkaa, minulta vähennettin kalkki puoleen, mitä en olisikaan itse tajunnut. Liika kalkki olisi ollut vahingoksi verisuonille. Kahvia en enää juo kuin ison mukillisen Robertsin suklaakahvia aamuisin. Kylässäkin nautin aina teetä ja jopa koko Keski-Euroopan reissulla en ottanut kertaakaan Apfelstrudelin kanssa kahvia, vaan hyvää haudutettua teetä. Ei tehnyt enää mieli, vaikka just Saksassa ja Itävallassa kahvi on erityisen hyvää.
Kerran viikossa nautin suvella jäätelöä ja talvella kerran viikossa suklaata. Kaakaota on usein mukissa ja se on terveellistä.
Ainoa lääkitys on pieni annos verenpainelääkettä ja se tulee pertherasituksena. Verenpainelääkettä en uskaltaisi olla ottamatta, sllä ympärillä on monta, jotka ovat niin tehneet ja huonosti kävi.
Tämä on meidän malli ja kukin tekee omat valintansa. Ai niin, olen optellut nauttimaan teenkin ilman sokeria. Siitä olen ylpeä, sillä siskoni lappaa sitä surutta sekä kahviin että teehen. Teen kanssa on aina kaksi brittiläistä inkiväärikeksiä, sillä mikä aika tämä on, että tee pitäisi nauttia ilman mitään. Oman vanhempamme eivät voineet kuvitella kahvi- tai teehetkeä ilman pullaa! Nyt ei osata nauttia enää mistään. Pelko on vienyt kaiken nautinnon.
Ihana leivänpaahdin<3
Minä en smoothiesta perusta, mutta eilenkin taisin nauttia kilon hyviä mandrariineja ja muutamia kotimaisia tomaatteja. Lounas syötiin kaupungilla. Jokainen syö, mistä tykkää. Ja kalaa on pöydässä kerran pari viikossa, aina merikalaa, lohta tai siikaa.
Anja, meilataan näistä joskus enemmän.
Paljon hyvää vointia teille kaikille <3
VastaaPoistaMinä olen (vielä) säästynyt diabetekselta, mutta kolestori lääkitys on ollut yli 20 vuotta, perinnölliseksi todettu, eikä laskenut millään ravintojutuilla. Minulla ei ole siitä ollut mitään sivuvaikutuksia, mutta lääke on vielä sitä vanhaa perua, noiden uusien sanotaan aiheuttavan monenmoista vaivaa. Tuo marevan lääkitys tuli keuhkoveritulpan seurauksena ja nyt 4 vuotta sitä olen syönyt. Ensin ihan hyvällä hoitotasapainolla, mutta nyt, tuon polvileikkuksen jälkeen ei millään ole asettunut sopiviin lukemiin. Olen koittanut tuon ruokapuolen pitää hyvin tasaisena. Kaikkea vihreääkin syön, mutta yritän pitää päivittäiset määrät samanlaisin ja aina vain heittelee arvot, taas huomena otetaan koe, saa nähdä minne nyt heittää, viimeksi oli taas liian iso lukema, edelliskerralla liian pieni. Harminkappale koko lääke, mutta silti tarpeellinen.
Oikein hyvää joulunalus aikaa sinulle sinne minne olet menossa. Kaikkea hyvää
Kolesterolilääkkeen voi nauttia myös Benecolin muodossa. Mieheni sai pillereistä kramppeja, vaan nyt ei enää kun hän ja myös minä syömme Benecolia.
VastaaPoistaDiabeteskin minulla on monen muun sairauden ohessa.
Uinti on yksi parhaista liikuntamuodoista, ei rasita edes polvia!
Ihanaa adventin aikaa sinulle ja 'pojillesi', Anja-Regina! ♥♥
Paskempi juttu toi sokeri! Nyt vaan alat karppaamaan. Vain sulle kerron tän jutun. Mä koitan kans saada läskiä vähemmäksi 5:2 jutulla.
VastaaPoistaMie lopetin kolesteroni lääkityksen ja kaikki ikävät lihaskivut katosi samantien, elämän laatu parani paljon. Mieti mitä teen sen lääkkeen kanssa ruokavaliollakin voi auttaa asiaa.
VastaaPoistaYritän syödä monipuolisesti ei ole vielä mitään lääkitystä, miehelläni on kaiken moista vaikka samaa ruokaa syömme, näköjään toiset saavat herkemmin. Hyvää joulun odotusta:)
VastaaPoistaNiinhän se menee, ikä tuo omia tuomisiaan. Minäkin syön (sukuperintöä) sekä verenpaine- että kolestrolilääkettä. Ruokavalio ei riittänyt laskemaan huimia kolestroliarvoja, sama kuin aikoinanan äidilläni ja isosiskolla. Mitään sivuvaikutuksia ei ole ja arvot pysyvät kohdillaan.
VastaaPoistaLiikunta on kyllä tosi hyväksi. Verenpaineen lääkityskin puolitettiin kun lisäsin liikuntaa. Nyt on ollut päivittäinen joko uinti tai sauvakävely ja aina tunti kerrallaan, vähintään, vaikka sitten hitaastikin. Siihen lisänä avantosauna pari kertaa viikossa. Siellä hoituu milenterveyskin:)
Laitanpa lusikan soppaan, kun nyt on jo kolme tuttavaa normalisoinut kolesterolinsa nappaamalla pari ruokalusikallista kylmäpuristettua rypsiöljyä joka päivä, Ei sen kokeilemisesta ainakaan haittaa ole. Ja liikuntahan auttaa kaikkeen ;)
VastaaPoistaMukavaa joulunodotusta!
PS. Lumimies tekee just kun Osakainen ja on tehonnut! Minä sellaisesta oksennan ja siksi tuota capresea aina vain ja rasvaista merikalaa.
VastaaPoistaSuurkiitos kaikille kommenteistanne. Konstit on monet sanoi akkakin kun kissalla pöytää pyyhki. Otan vinkistä vaarin, olen nimittäin jo aloittanut liikunnan lisäämisen ja safkan keventämisen ja capresen laitoin tänään ihan itseäni varten ja hyvältä maistui. Elämä on valintoja ja nyt on tämän mummelin aika viimeistään tehdä itsensä hoitamiseksi jotakin käytännössä eikä vain sinisten ajatusten asteella.
VastaaPoistaKommenteistanne saa vinkkiä kenties joku toinenkin, joka kipuilee näiden samojen kohonneitten kolesteroli- ja verensokeriarvojen kanssa. Pyritään parempaan terveyteen kaikin keinoin. Kolesterilääkkeet toistaiseksi jätän (jälleen) apoteekkiin, uskon niin.