sunnuntai 27. syyskuuta 2015

SADE ON MUN KYYNELEENI...

Vähitellen laitetaan mökkiä talvikuntoon. Veneet on käännetty ylösalaisin, kanootti viety talvisäilöön. Puutarhakalusteet on viety varastoon ja laituri nostettiin jo viikko sitten.  Tämä viikonloppu on ollut aurinkoinen ja suhteellisen lämmin. Tänä aamuna tosin syksyn jo aisti heti herättyä. Järvellä tuuli ajoi sumupilviä kohti koskea ja ilma oli jo syyskoleaa. 
Päivä oli kuitenkin aurinkoinen. Aamukosteuden vähän hälvettyä soudimme järven toiselle rannalle katsomaan, josko rantakalliolla olisi puolukoita. Simo oli pontevasti kipparina. Puolukoita ei kyllä ollut, mutta koiruli hyppelehti sammalikossa ja kalliorinteellä ihan sydämensä halusta.
Prinssipuoliso sitten kävi hakemassa ämpärillisen puolukoita paikasta, josta edellisenä päivänä keräsimme. Koskaan ennen en ole nähnyt sellaista puolukkapaikkaa, kaikki mättään punaisenaan isoja tummanpunaisia puolukoita. Kyllä niitä oli metsään vielä jäämäänkin.

Kotona jätin aroniat suosiolla linnuille. Aiemmin ole ne mehustanut, mutta nyt on niin paljon metsän satoa, että jätän aroniat lintusille.
Viinirypäleitä ja karhunvatukoita on saatu myös runsaasti.

Ilta pimenee täällä niemen nokassa. Yöllä pitäisi näkyä punainen kuu (onkohan se Vienan punainen kuu niinkuin Hirvisaaren kirjan nimi on?).  Taivas on pilvessä ja sade ropisee kattoon, taitaa jäädä kuu näkymättä.

Tässä kuvassa sadepilvet nousivat kesken aurinkoisen päivän. Täällä niemessä näkee kaikki mahdolliset luonnonilmiöt. Upeaa.

Niin, haikeata on tämä syksyinen talviteloille mökin laittaminen. Vaikka tietää, että vielä muutaman kerran ehtii tänne ennenkuin lumi peittää niemen ja jääriite järven. Aamuinen pulahdus kylmenevään järviveteen herättää kyllä ja poistaa kolotukset. Toki kotona pihalampi jo odottaa, mutta toivottavasti kaikki malluaiset ja muut sukeltaja ovat sieltä jo kaikonneet.

Kuvassa rantakivet, joita kirkas järvivesi huuhtelee.

Aamuaurinko teki sillan järven yli. Ehkä samanlainen silta syntyy syksystä seuraavaan kevääseen. Vaikka nyt tuntuukin haikealta, tulevassa on aina toivoa. Pyyhitään kyyneleet, sade lakkaa.

Aamulla kamppeet kasaan ja kotia kohti. Toivottavasti ei ole esteitä ajoteillä, peukut pystyyn ja aistit valppaina.

21 kommenttia:

  1. Toivottavasti kotimatka sujui kommelluksitta.

    Ihania maisemakuvia taasen. Noissa sielu ja silmä lepää.

    "Sade on mun syyneleeni". Heti laitoin taustalle soimaan. On niin hieno kappale.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei syyneleeni, vaan Kyyneleeni.
      Pieni korjaus kirjoitusvirheeseen :)

      Poista
    2. Kiitos kommentistasi Mesis. <Ei olis tarvinnut korjausta, sillä painovirhepaholaisia aina syntyy ymmärrettävästi...

      Poista
  2. Näin se menee, taas laitamme kaiken mahdollisen odottamaan talvea ja uutta kevättä, haikeus on mielessä nyt, mutta pianhan se sitten muuttuu uuden kevään odotteluun.
    Kauniit kuvat olet ottanut, tuo eka ihan sykähdyttävän kaunis. valoa ja pimeää taivasta.
    Oikein hyvää syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinulle mummeli mukavia syyspäiviä. Odotellaan ensin joulua ja sitten uutta kevättä.

      Poista
  3. Ihania kuvia taas. Minun kuuni oli kokonaan poissa jossain pilvien takana, joten täytyy vain uskoa, että on se pimentynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään saanut kuusta kuvaa, ei minun kameraiseni ota pimeällä....

      Poista
  4. Mulla on aika helppoa tämä talviteloille laitto! Kerrostalon pieni partsi ja vanhat muovituoli ja pöytä jotka jätän talveksi, siirrän vai suojasempaan nurkkaan, niin sillä sekin on hoidettu!
    Tuntuu. että otan kaiken vähän liiankin iisisti, sain vain yhden ikkunan pestyä kesän aikan kun tarkoitus oli kaksi niitä tehdä, mutta opahan sitten sekin odottamassa seuraavaan kertaan......;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopas, alitajunnassa sinäkin laskeutunet syksyyn ja talveen. Totta on, että ainakin niemessä on hurja rumpa köijätä kaikki kesäkamat lumen edeltä suojaan. Vaan nopsasti se käy, monen vuoden rutiinilla, veneet, kanootti ja kaikki muu sälä.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos Irmastiina, olen usein ajatellut sinua...♥

      Poista
  6. Kauniita kuvia kyllä kuu täällä näyttäytyi välillä oli pilvessä. Mukavaa syksyn jatkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ritva, kiitos! Samoin sinulle mukavia syyspäiviä.

      Poista
  7. Ihania kuvia ja samojen tunnelmien ja ajatusten kanssa täälläkin painitaan, vaikka meillä taitaa mökkikausi jatkua läpi talven. Ollaan suurin osa kesäkalusteista kans laitettu jo pois ja kukatkin, muutaman hortensia on vielä, ehkä nekin ens viikonlopulla laitamme pois.
    Ens viikolla saadaan sähköt ja seuraavalla viikolla takka paikoilleen, niin saadaan mökkiin lämmöt ja voi tehdä vaikka pienellä pakkasellakin sisätöitä. Kauapungissa oltais silloin yöt, mutta katsotaan.
    Nopeasti se talvi taas hujahtaa.
    Mukavaa loppukuuta ja uuden aloitusta!
    -päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sähköt on nykyaikana ihan tarpeen mökilläkin. Me saatiin sähkö vasta muutama vuosi sitten, sitä ennen aurinkopaneeleista virtaa. Nyt on lämpöpumppu ja patterit joten kylmemmälläkin säällä voi olla mökillä.
      Onneksi talvi menee nopeasti ja kevät koittaa. Samoin sinulle mukavia mökkireissuja ja iloa syksyyn.

      Poista
  8. Ompa upea kuva tuo sadepilven nousu kirkkaaseen auringonpaisteeseen! Kuu kumotti illalla hienosti, punaista kuuta en jaksanut herätä katsomaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nähtiin se punainen kuu telkkarista! Luonto näyttää monta eri puolta varsinkin sateen jälkeen.

      Poista