Tänä aamuna herättiin pilviseen säähän. Sadetta oli luvassa, mutta aamuseitsemältä tummat pilvet olivat vasta meren päällä ja Simo saattoi kuivana tepsutella aamuisen lenkkinsä. Ja kas, aivan meidän pihametsikön reunassa koirulia vastaan asteli peura! Koira oli niin täpinöissään vielä kotiin tultuaan, että ei tahtonut nahkoissaan pysyä. Intoa piukassa oli myös prinssipuoliso. Kiva aamu.
Ja sitten repesi taivas. Vettä tuli kaatamalla. Luonto oli odottanut sadetta varsin kauan, koivujen hiirenkorvat lehahtivat, nurmikko muuttui edellisen aamun pakkashuurteisesta todella vihreäksi. Palloesikkokin sai pisaroita kukintoonsa.
Puolilta päivin saimme varamamman ja taatan vieraaksemme. Taas Simolle erityinen ilonaihe. Kyllä poika jaksoi kiehnätä tyytyväisyyttään.
Ja kun lähdettiin iltapäivällä metsälenkille, Simo otti hiipimisasennon tien reunassa. Minä en havainnut mitään erikoista, mutta koiruli näki mättäällä oravan, ajoi sen puuhun, ja kas, puun takaa lähti vielä Simoa suurempi harmaa pupujussi. No onneksi ei sentään karhua nähty, vaikka naapuri kertoi, että lähistöllä oli nähty karhu tietä ylittämässä aamuvarhaisella. Hui.
Tekis kyllä mieli ajella niemeen viikonlopuksi. Vaikka viikkonen siellä paleltiinkin. Vaan täälläkin nyt vain viisi astetta plussalla ja tuuli on koleaa kuin syksyllä. Sade ei haittaisi, jos lämmintä muuten olisi. Mikähän siinä on, ettei koskaan ihminen voi olla tyytyväinen. Kun kaikki on kuitenkin loppujen lopuksi aika hyvin. Prinssipuolisolla oli eilen kontrollikäynti lääkärissä. Tilanne on hallinnassa, pahin selätetty. Ilosta hypittiin kaikki kolme.
Istuttelin tänään luumun taimia ja siirsin "Moskovan kuningattaren" uuteen paikkaan. Siirsin sen jo kerran viikolla, mutta sitten totesin, että hevoskastanja varjostaa ja peittää vaaleanpunaiset syreeninkukat joskus kun se kasvaa. Lapio käteen vaan ja nyt on näköetäisyys taimeen. Ihastuin tähän kaunokaiseen pari kesää sitten ja päätin, että se on saatava myös omaan pihaan.
Muisti kyllä pätkii, sillä kierrellessäni puutarhassa ihmettelen välillä mitä olenkaan istutellut. Marjaomenapuutkin pukkaavat nyt kukkaa ensimmäistä kertaa, niitä olen istutellut ainakin kolmeen paikkaan näköjään. Suklaakirsikka näkyi selvinneen talvesta, samoin goji-pensaat. Nepalinhanhikin siirsin uuteen paikkaan ja ilokseni huomasin karhunlaukan nousseen hyvään kasvuun viime kesän kitumisen jälkeen. Ja vaaleanpunaiset kielot, nekin nousseet torvelle jo. Hämyvuokkoa istutin pariin paikkaan kelta- ja valkovuokkojen sekaan. Raparperit siirsin putkikaivannon tieltä, me ollaan oltu motissa, sillä vesilaitos vetää putkia meidän ohi - ja tietty meille myös, sillä liityimme kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. Jotenkin pitäisi hyödyntää jatkossa oma porakaivomme, se kun on yli 150 metrin syvyydessä. Oisko maalämpö se juttu?!?
Olen postannut mökkikuvia. Tässä ajattelin vielä läpsäistä pari mökin ikkunasta järvelle päin otettua kuvaa. Iltarusko pitäs olla hyviksi ilmoiksi.
Kuvan alareunassa näkyy meidän järvelle katsova lehmikarja!
Ja mökkerö, sauna ja vielä nurmeton pihamaa. Kuvassa puut kallellaan vaikka oikeasti ne on suorassa saunan edessäkin, hih.
Tänään jännätään. Tsemppia pojille Euroviisujen semmareihin.
Ja huomenna yhteislauluja sitten täällä eri kielillä kansalaisopistolla haitarin ja/tai pianon säestyksellä. Nuotteja on metsästetty viikon verran ja nyt on kaikki kansiossa. Ja jos on ilmojen suhteen onni myötä, noustaan vankkuriin ja körötellään niemeen. Tai sitten ei.
Ans kattoo!
Pian syli täynnä rentukoita....vaikkei kukkamekkoa punaista olekaan.
Ja sitten repesi taivas. Vettä tuli kaatamalla. Luonto oli odottanut sadetta varsin kauan, koivujen hiirenkorvat lehahtivat, nurmikko muuttui edellisen aamun pakkashuurteisesta todella vihreäksi. Palloesikkokin sai pisaroita kukintoonsa.
Puolilta päivin saimme varamamman ja taatan vieraaksemme. Taas Simolle erityinen ilonaihe. Kyllä poika jaksoi kiehnätä tyytyväisyyttään.
Ja kun lähdettiin iltapäivällä metsälenkille, Simo otti hiipimisasennon tien reunassa. Minä en havainnut mitään erikoista, mutta koiruli näki mättäällä oravan, ajoi sen puuhun, ja kas, puun takaa lähti vielä Simoa suurempi harmaa pupujussi. No onneksi ei sentään karhua nähty, vaikka naapuri kertoi, että lähistöllä oli nähty karhu tietä ylittämässä aamuvarhaisella. Hui.
Tekis kyllä mieli ajella niemeen viikonlopuksi. Vaikka viikkonen siellä paleltiinkin. Vaan täälläkin nyt vain viisi astetta plussalla ja tuuli on koleaa kuin syksyllä. Sade ei haittaisi, jos lämmintä muuten olisi. Mikähän siinä on, ettei koskaan ihminen voi olla tyytyväinen. Kun kaikki on kuitenkin loppujen lopuksi aika hyvin. Prinssipuolisolla oli eilen kontrollikäynti lääkärissä. Tilanne on hallinnassa, pahin selätetty. Ilosta hypittiin kaikki kolme.
Istuttelin tänään luumun taimia ja siirsin "Moskovan kuningattaren" uuteen paikkaan. Siirsin sen jo kerran viikolla, mutta sitten totesin, että hevoskastanja varjostaa ja peittää vaaleanpunaiset syreeninkukat joskus kun se kasvaa. Lapio käteen vaan ja nyt on näköetäisyys taimeen. Ihastuin tähän kaunokaiseen pari kesää sitten ja päätin, että se on saatava myös omaan pihaan.
Muisti kyllä pätkii, sillä kierrellessäni puutarhassa ihmettelen välillä mitä olenkaan istutellut. Marjaomenapuutkin pukkaavat nyt kukkaa ensimmäistä kertaa, niitä olen istutellut ainakin kolmeen paikkaan näköjään. Suklaakirsikka näkyi selvinneen talvesta, samoin goji-pensaat. Nepalinhanhikin siirsin uuteen paikkaan ja ilokseni huomasin karhunlaukan nousseen hyvään kasvuun viime kesän kitumisen jälkeen. Ja vaaleanpunaiset kielot, nekin nousseet torvelle jo. Hämyvuokkoa istutin pariin paikkaan kelta- ja valkovuokkojen sekaan. Raparperit siirsin putkikaivannon tieltä, me ollaan oltu motissa, sillä vesilaitos vetää putkia meidän ohi - ja tietty meille myös, sillä liityimme kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. Jotenkin pitäisi hyödyntää jatkossa oma porakaivomme, se kun on yli 150 metrin syvyydessä. Oisko maalämpö se juttu?!?
Olen postannut mökkikuvia. Tässä ajattelin vielä läpsäistä pari mökin ikkunasta järvelle päin otettua kuvaa. Iltarusko pitäs olla hyviksi ilmoiksi.
Tänään jännätään. Tsemppia pojille Euroviisujen semmareihin.
Ja huomenna yhteislauluja sitten täällä eri kielillä kansalaisopistolla haitarin ja/tai pianon säestyksellä. Nuotteja on metsästetty viikon verran ja nyt on kaikki kansiossa. Ja jos on ilmojen suhteen onni myötä, noustaan vankkuriin ja körötellään niemeen. Tai sitten ei.
Ans kattoo!
Repeisipä meilläkin taivas: Yhtään ei ole satanut eli sateet kiertävät saartamme.
VastaaPoistaMinä siirsin Moskovattaren jo viime vuonna. Suuri mänty oli sitä saanut varjostaa muutaman vuoden ja vain yhtenä kesänä näin kukat ja olin niin myyty, että kasvi siirtyi etupihan ykkösrinteeseen parhaaseen aurinkopaikkaan sekä siitä se näkyy myös ohikulkijoille. Kuvailin eilen vieraalleni Moskovattaren kukkia, että 'ne ovat kuin kaikkein upieimmat villihelmet, sellaiset joissa on aavistus vaaleanpunaista ja...'
Me köröttelemme huomenna länsirannikolle äidin luokse ja palaamme ´vasta ma iltana. Kaunista äitienpäiväviikonloppua!
♥
Voi että, voisin lähettää vähän sadepilviä! Tosin nyt täälläkin poutaantuu mutta yölläkin satoi kuin saavista.
PoistaMinun Moskovattareni on vielä niin pieni, että kestää siirtelyn, mutta nyt uskon, että on saanut oman paikkansa. Kovasti odotan sitä kesää, jolloin ensimmäiset kukkatertut aukenevat.
Me päätettiin lähteä niemen illalla vielä, kunhan prinssipuoliso irtaantuu säestyshommistaan opistolta. Laulattaa siellä kieliryhmien ihmisiä yhteislauluina.
Mukavaa äitienpäivän viikonloppua myös sinulle! ♥
Kiitos keväisestä postauksesta, Anja-Regina:))
VastaaPoistaOikein hyvää äitienpäivää sinulle ja 'pojillesi' ♥♥
Kiitos Aili ja oikein ihanaista äitienpäivän viikonloppua sinulle! ♥♥
PoistaKauniita kevätkukkia. Ihana palloesikko.
VastaaPoistasuylvi, tää on mun ainoa palloesikkoni, muita esikoita on joitakin erilaisia.
PoistaMukavaa äitienpäiväviikonloppua sinulle!
Oh, vihdoinkin meillekkin tulee vettä! Jospa nyt sitten lähtisi kasvukin alkuun, kun kaikki ollut pysähdyksissä niin pakkasten kuin kuivuudenkin takia.
VastaaPoistaJa niin selvitti pojat tiensä jatkoon euroviisuissa. oikein hyvää viikonloppua.
Kyllä kevätsade saa ihmeitä aikaan. Luonto on ihan reväyttänyt vihreytensä nähtävillemme.
PoistaHienosti Seinäjoen pojat selvittivät karsintakilpailun, tsemppiä niille nyt vaan finaaliin. Toiset tahivat sitten Seinäjoella ja minusta finaali ei ollut ihan hyvä. Seinäjoki on ollut uutisaiheena nyt viikonloppuna.
Aiomme ajella niemen nokkaan viikonlopuksi, toivottavasti on lämpöisempää kuin viikko sitten.
Mukavaa äitienpäiväviikonloppua sinulle ja rapsutuksen Himmulle.
Kiva kuulla, että Taatalla kaikki OK. Onneksi ei karhu tullut vastaan! Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaJep, nyt uskaltaa huokaista helpotuksesta ainakin puolittain.
PoistaJos se on totta, että naapuri ihan oikeasti on karhun nähnyt tuossa lähistöllä, minua arkailuttaa astella motarin takana metsäpoluilla.
Samoin sinulle mukavaa äitienpäivän viikonloppua.
On tuolla teidän mökillä vaan upeat maisemat!
VastaaPoistaJa Simo näki peuran, oravan ja pupujussin, vau! Toivottavasti ei karhua tule näkemäänkään! :)
Järvimaisema on aina kaunis. Silmä lepää ja järvi aina muuttuu tuulen myötä eläväksi.
PoistaMeillä liikkuu isoja pupuja pihalla, oravat asuvat autokatoksen vintillä ja lintuja on erilaisia valtavasti. Simolla on ihmettelemistä, mutta peura on harvinaisempi. Tosin lintulaudan alla kävi pari talvea sitten peurat syömässä! Mukavaa viikonloppua sinulle.
Kaunis on iltarusko järvellänne, kyllä siitä nauttii. Vihdoinkin täälläkin sataa, joten kasvit heräsivät uudelleen!
VastaaPoistaHyvää äitienpäivää sinulle ♥
Nyt lauantai-iltana järvi on peilityyni ja ilta-auringon viimeiset säteet saa takarannan metsän peilaamaan vedessä melkein meidän rantaan asti.
PoistaKaunista on, ja onneksi edellisviikkoa lämpöisempää. Eilinen sade oli kyllä tarpeen, vaikka sateessa tänne ajaminen olikin hidasta, onneksi ei enää ruuhkaa tiellä. Tultiin niin myöhään, ettei lämmitetty saunaa ja se oli Simosta kyllä outoa, seisoi pitkään saunan ovella! Nyt sauna lämpiää.
Myös sinulle oikein lämpöisen ihanaa äitienpäivää. ♥
Sadetta saatiin täälläkin, mutta lämmetä saisi. Oikeastaan ei viherrä ollenkaan. Mökkikausi on aloitettu .
VastaaPoistaLämpöä odotellaa. Istutin tänään valko-, kelta- ja hämyvuokkoa tänne mökille. Toivottavasti lähtevät hyvään kasvuun kun maa on niin märkää sateen jäljiltä.
PoistaIhania kevät kukkia Kauniit näköalat järvelle. Iloista Äitienpäivää :)
VastaaPoistaOikein ihanaa Äitienpäivää :)
VastaaPoistaTäällä vielä lunta hyvän laisesti vaikka eilinen kevätsaje piiskasikin niitä hieman.
Tuntuu ihmeelliseltä katsella noita ihania kukkakuvia kun oma piha vielä lumen peitossa... Jospa se sieltä meillekkin palajastuisi ja pääsisi krookuksia ihailemaan!
Kiitos Irma ja eija. Tää ei suostu antamaan kommenttivastauksia kohdalleen joten tässäpä vastailen. Kevään tulo on täällä niemessä verrattuna kotiin etelä-Suomeen paljon jäljessä, sen näkee mm. valkovuokkojen kukkimisesta.
VastaaPoistaVarmaan sitten tästä ylöspäin Lappia kohti ollaan vielä enemmän odottavalla kannalla. Kirjosieppo näkyi jo tulleen tänne mökkimaisemiin, kohta varmaan jo pääskysetkin. Västäräkki, varma kevään merkki, on tepastellut jo viikon ajan pihanurmella.