VIRTA VIE

Niin, on kulunut 100 vuotta suuren laulajan Olavi Virran syntymästä. Tänä vuonna monessa paikassa  kuullaan hänen mieleenpainuvimpia laulujaan. Me olimme niitä kuuntelemassa keskiviikkoiltana Taidetehtaalla, missä Lohjan kaupunginorkesteri johtajanaan Antti Rissanen pani parastaan neljänkymmenen jäsenensä voimin.

Postasin jo edelliseen pienen osan tästä nautinnosta, mutta nyt sain ystävältäni Heikiltä hänen paikanpäällä ottamiaan kuvia, joten enpäs malta olla laittamatta pientä juttua vielä tuosta upeasta illasta.

Antti Rissanen osaa myös puhaltaa pasuunaa! Tässä kaverina Tero Lindberg, jonka trumpetti soi Lill-Jörgen Petersenin tavoin.

Juha Hostikkaa on kuultu paljon myös television musiikkiohjelmissa, hänen äänensä on kuin itse Olavi Virran. Hostikka toimii myös Dallapen solistina.

Taitavasta haitarinsoittajasta ei kuva suostunut sähköpostista millään siirtymään blogiin, joten hänen soittamansa Varisevat lehdet ja Tico tico jäävät vain mielikuvana tähän juttuun.

Jepjep. Tänään on ollut harmaa ja sateinen päivä. Aamulla heti ryntäsin hakemaan paikallisesta rak.tarvikemyymälästä tarjouksessa ollutta multaa. Paikalla oli innokkaita multasäkin noutajia pilvin pimein. Eräskin nainen juuri edelläni ajoi pienen toyotansa melkein multasäkkikasan luo, mutta lähti juosten hakemaan säkkejä auton ovet sepposelällään. Ensimmäistä 40 kilon pussia raahatessaan kompastui innostuksissaan ja läjähti multapussilavan päälle ja pussukka lensi maahan. Ahneella on tietynlainen loppu, ajattelin. Multaa oli kyllä ihan riittämiin meille jokaiselle, kun rajoitus oli 4 pussia per asiakas. Levittelin sitten ostamani multasäkit kasvimaalle, jonne yrttilavaan siirsin yhden (!) jääkaapin alaosassa itäneen perunan, ruohosipulipuskan ja viirullisen salaattiperennan (joku viirusuolaheinä lienee, no sinnepäin). 

Viime kesänä kukkineet liljanmukulat (Türin kukkamarkkinoilta) nostin yhden kerrallaan ja siirsin uuteen multaan. Sade vähän haittasi hommeleitani ja lähdin, onneksi, sisälle. Vettä tuli kuin sieltä jostakin ja taas pihamaa lainehtii. Simo ei halunnut lainkaan ulos päivälenkille enkä ihmettele, kukapa haluaisi sadesuihkua.

Koskahan se kesä sieltä saapuu? Toivo elää, onhan se joka vuosi lopulta tullut. Lintujen pesintäpuuhat on käynnissä, punatulkut vain pistäytyvät siemenkeolla, samoin tikkapariskunta ja kyyhkysetkin.

Räkäteillä jo pesät valmiina. Tekis mieli tiputella ne alas mutta kun kuulema syövät etanoita eli noita vitsauksena olevia lehtokotiloitakin niin olkoot ja eläkööt. Pitää vaan varjella sitten marjoja syksymmällä räkäteiltä. 

Musiikista puheenollen tässä nää kaverukset hoilaavat ihan vaan hyllyn reunalla. Ja tämä totinen poika soittelee Totisen pojan jenkkaa. Ehkäpä sitäkin joskus Virta vie....

Että tällainen postaus heti peräjälkeen....