Tällä erää vimppa ilta mökkeröllä. Aamulla anivarhain baanalle ja kotiin, auton huolto on puolilta päivin. Ja prinssipuolisolla lauantaina Lahden reissu joten pakko on pakata ja lähteä. Huak!
Vaan ehkäpä pian taas....
Tänään on ollut aurinkoinen, vaikkakin koleahko päivä. Nyt illalla kun aurinko vielä paistaa, ahkeroivat mehiläiset karhunvatukan kukissa. Onneksi. Ehkä täältäkin muutama vatukka saadaan syksymmällä suuhumme.
Ja mikä mukavinta, Ristinummen ruusun ensimmäinen nuppu avautui aamuun. Ihanan herkkä, vielä on neljä nuppua odottamassa.
Luulin jo, että tätä ruusua ei ole muilla kuin minulla ja Leenalla Muuratsalossa, mutta yllätys yllätys: porvoolaisessa taimitarhassa sitä oli kaupan ja kun ihmettelin sitä heille, sanoivat, että hän joka ruusun asfaltoinnin alta pelasti on sitä taimittanut ja sitä on vain heillä myynnissä. Ennen oli sanonta että "vain minulla ja yhdellä akalla Pietarissa" ja tämäkös minua huvittaa myös tämän ristinummelaisen suhteen.Hih.
Kuka härjillä ajaa, se härjistä puhuu. Niin minäkin kukkasistani.
En nyt oikein ylpeäkään niistä ole, mutta ihailen aina kukkamaalla kulkiessani. Nyt on tuliunikkokin aivan sepposen selällään ja terälehdet auki.
Sade on pieksänyt kauniit orvokkini lähes riekaleiksi. Pitää kohta patoihin laittaa uusia kukkia loppukesäksi.
Rantavedessä kukkii keltainen kurjenmiekka monessa paikassa.
Siirtelin juurakkoja veden rajaan ja näkyvät viihtyvän varpaat vedessä.
Ja sinisessäkin löytyy:
Olen varmaan postaillut jo kaikista kukkivista täältä mökiltä ja kotoakin. Tässä vielä punainen tähtiputki, joka availee nyt kukintojaan.
Vaihteeksi luonnon hiirenvirnaa keltaisena. Sitä on myös perinteistä lilaa ja vähän isompaakin lilaa. Olen repinyt kukkamaalta, mutta aina vaan kiertyy kukkien varsien ympärille.
Simo istuksii laiturilla useita kertoja päivässä. Näyttää olevan koirulin paras paikka, laiturilta näkee laajalti maailmaan ja kuulee naapurin koirien haukuntaa kuikkien vahtimisen lomassa. Riittää kun toisella korvalla kuuntelee...
Pieni polku metsän halki vie... tää vie saunalta rantaan.
Vaikka yksi laatta on nurinpäin ja ylösalaisin...
Suomalainen valssi Niittykukkia pyöri mielessäni kun keräsin tien varresta luonnonkukkasia pihan maljakkoon. Eivät ne siinä monta päivää kestä, mutta sitten voi taas poimia uudet koiranputket ja kurjenpolvet, suolaheinät ja ojakellukat sekä niittyleinikit.
No, soromnoo, tänne on taas muutaman päivän kuluttua ihan kiva palata. Sinä aikana venyvät perunoiden varret, tillit ja salaatit.
Lipstikka ja kirveli ovat jo liiankin pitkiksi venyneitä. Vähän niitä jo ripustelin kuivumaan. Lipstikkasuola on hyvä mauste liharuokiin, myös keittoihin. Nokkosiakin roikkuu kuivumassa keittiön katosta.
Kaikki hyvin.
Kärpänenkin on ihastunut ristinummelaisen kukkaan....
Vaan ehkäpä pian taas....
Tänään on ollut aurinkoinen, vaikkakin koleahko päivä. Nyt illalla kun aurinko vielä paistaa, ahkeroivat mehiläiset karhunvatukan kukissa. Onneksi. Ehkä täältäkin muutama vatukka saadaan syksymmällä suuhumme.
Ja mikä mukavinta, Ristinummen ruusun ensimmäinen nuppu avautui aamuun. Ihanan herkkä, vielä on neljä nuppua odottamassa.
Luulin jo, että tätä ruusua ei ole muilla kuin minulla ja Leenalla Muuratsalossa, mutta yllätys yllätys: porvoolaisessa taimitarhassa sitä oli kaupan ja kun ihmettelin sitä heille, sanoivat, että hän joka ruusun asfaltoinnin alta pelasti on sitä taimittanut ja sitä on vain heillä myynnissä. Ennen oli sanonta että "vain minulla ja yhdellä akalla Pietarissa" ja tämäkös minua huvittaa myös tämän ristinummelaisen suhteen.Hih.
Kuka härjillä ajaa, se härjistä puhuu. Niin minäkin kukkasistani.
En nyt oikein ylpeäkään niistä ole, mutta ihailen aina kukkamaalla kulkiessani. Nyt on tuliunikkokin aivan sepposen selällään ja terälehdet auki.
Rantavedessä kukkii keltainen kurjenmiekka monessa paikassa.
Siirtelin juurakkoja veden rajaan ja näkyvät viihtyvän varpaat vedessä.
Ja sinisessäkin löytyy:
Olen varmaan postaillut jo kaikista kukkivista täältä mökiltä ja kotoakin. Tässä vielä punainen tähtiputki, joka availee nyt kukintojaan.
Vaihteeksi luonnon hiirenvirnaa keltaisena. Sitä on myös perinteistä lilaa ja vähän isompaakin lilaa. Olen repinyt kukkamaalta, mutta aina vaan kiertyy kukkien varsien ympärille.
Simo istuksii laiturilla useita kertoja päivässä. Näyttää olevan koirulin paras paikka, laiturilta näkee laajalti maailmaan ja kuulee naapurin koirien haukuntaa kuikkien vahtimisen lomassa. Riittää kun toisella korvalla kuuntelee...
Vaikka yksi laatta on nurinpäin ja ylösalaisin...
Suomalainen valssi Niittykukkia pyöri mielessäni kun keräsin tien varresta luonnonkukkasia pihan maljakkoon. Eivät ne siinä monta päivää kestä, mutta sitten voi taas poimia uudet koiranputket ja kurjenpolvet, suolaheinät ja ojakellukat sekä niittyleinikit.
No, soromnoo, tänne on taas muutaman päivän kuluttua ihan kiva palata. Sinä aikana venyvät perunoiden varret, tillit ja salaatit.
Lipstikka ja kirveli ovat jo liiankin pitkiksi venyneitä. Vähän niitä jo ripustelin kuivumaan. Lipstikkasuola on hyvä mauste liharuokiin, myös keittoihin. Nokkosiakin roikkuu kuivumassa keittiön katosta.
Kaikki hyvin.
Kärpänenkin on ihastunut ristinummelaisen kukkaan....
Kaunis polku-kuin sydämiä..ja kukkaset ihania. Mukavaa kesää -vaikkakin viileetä mutta eiköhän se jossakin vaiheessa lämpene.
VastaaPoistaNää polun sydämet valoin sementistä raparperinlehtien päälle, kanaverkkoa vahvikkeeksi. Olis saanut olla enemmän rautaa, mutta ovat niin paksuja muutenkin, että talvenkin kestivät. Odotellaan, josko lämpenisi hieman.
PoistaKaunis tuo aukeava ruusu, unikko vallan mahtava. Nyt on niin kaukista. pihoissa ja luonnossa.
VastaaPoistaKiva on nähdä luonnossa kukkien avautuvan, aina uusi ihme.
PoistaEikä luonnon kukkaset yhtään kauneudessa häviä istutetuille perennoille.
Kyllä sinulle riittää monenlaista ihailtavaa mökilläsi, kukkia, maisemia, silmän iloja samalla myös mielen:)
VastaaPoistaNiinhän se on, mielenmaisema tai sielunmaisema, aina vaihtuu luonnossa tämä "taulu". Ja kukkaset, niistä nautin suunnattomasti.
PoistaKaunis luonnonkukkakimppu:)
VastaaPoistaNiin kesäinen kimppu maljakkoon syntyy tienvieren kukkasista ja suolaheinistä.
PoistaVissiin jo aika tutuksi tullut tämä ajoreitti Porvoosta tänne Sisä-Suomeen, paljoko se tekee kilometreissä ees/taas!?
VastaaPoistaEn oiken hirmusesti ossaa osallistua näihin kukka juttuloihin, kun mulla ei ole kukkia ja multoo ei oo ees sen vertoo, että piäsis sanomaan. Hienoja kuvia kyllä kattelen mielelläni.....;D
Kaipa sitä jo melkein silmät ummessa kääntyisi Toivakan risteyksestä! No onhan se paria kilsaa vaille 300 kilometriä yhteen suuntaan. Ees-taas tuplat.
PoistaMinun postaukset on niin kukkapitoisia, ei taida tämän mummon päässä juuri muuta kesällä ollakaan. Ja hiipivä dementiakin tekee sen, että tuplasti postaa kuviaan. Vaan sitä on liikkeellä...
Kivaa kesää sinulle Maikku. Tulispa lämpöisempää eli vähän kesäisempää.♥
Ihania olivat kaikki kuvat, jotka aukesivat (ei puoletkaan..)!
VastaaPoistaKesäelämä se hauskaa, mutta stressi voi yllättää liiasta kiireestä:)
Hyvää ja hauskaa kesäkuun viimeistä viikonloppua sinulle ja pojillesi! ♥♥
Voi, eikö sinulla auennut postaukseni kuvat? Harmi.
PoistaStressiä ei vielä tunnu - paitsi ehkä Simolla - sillä vaihtelu virkistää ja mieluiten kyllä mökillä istuksin kuin kotona (siellä voi stressi yllättääkin).
Eläkeläisellähän on alituinen kiire, hih.
Samoin sinulle mukavia kesäisiä päiviä, luvassa on lämpimämpää. ♥♥
Ihania kukkia pihoillasi kasvaa, oikeaa silmäniloa.
VastaaPoistaKiirettä on ollut minullakin, nettikään ei ole vielä kohdallaan.
Hyvää kesää teille ja Simolle rapsutukset. Toivotaan, että jonkuin mökkimatkan tekisitte läntistä reittiä. :-)
Nyt on oikea kukkasten ilotulitus, monen monta eriväristä kaunokaista avaa nuppujaan kesäpäivään.
PoistaArvaan, että olet ollut melkoisessa hötäkässä muuton takia, mutta on se sitten kiva kun kaikki on taas paikallaan. Aika rohkeita olette, myönnetään.
Kaipa me joku kerta kierretään länsipuolelta, sitten kun ei ole peräkärryä vedettävänä perässä. Ja Alamaallekin olis kiva kurkata...
Kyllä noista kukkasista kelpaakin puhua. Hienoja.
VastaaPoistaOn olleet muut aiheet vähissä, kukkasia sentään riittää ja aina uusia aukeaa. Todentotta, minusta on silmänilo nämä väriläiskät pihapiirissä...
Poista