Minulla on telkkarin katselua varten oma lempparituolini. Jos poistun kesken kaiken vaikkapa hakemaan kahvikupposta, palattuani paikkani tuolissa on napattu parempiin istumisiin. Tai paremminkin loikoiluihin. Simo hypähtää nopeasti paikalleni ja ottaa Lemmen viemän siivittämänä iltapäivän unoset.
Eikä ainoastaan tämä tuoli ole suosikkilistalla, vaan yhtä hyvin kelpaa ikivanha nahkatuoli, jos olen siinä sattunut istahtamaan oman tuolini ollessa varattuna.
Jaa, ettäkö muka väärässä paikassa unipesäni? Hoh-hoijaa!
Välillä on kiva lököillä muuallakin kuin omassa pienessä kopassa, sillä vaihtelu virkistää koiruliakin, kai?
Torkut eli koiran unet voi ottaa jommassa kummassa tuolissa aina silloin, kun televisiosta tulee ns. perheohjelmaa, hih.
Joko näin,
tai sitten näin! Ja korva on höröllä kuulemaan unen läpi, jos...
Omapa syyni. Olen antanut koirulini hypätä tuoliini koisimaan.
Onneksi on kuitenkin niin kiltti, ettei hypi pöydille eikä koske muihin tavaroihin kuin omiin leluihinsa noin ylipäätään. Siksi sallitaan poikkeamat normaaleista tavoista.
Kesäaamu on ihana. Eilinen ukkostaminen sateineen raikasti ilman ja aamulla pihallamme tuoksui kesä ja ruusut. Suviruusut ja juhannusruusut ovat avanneet nuppunsa. Lisäksi karhunvatukassa on ennätysmäärä kukkia. Toivottavasti saadaan hyvä sato syksymmällä.
Simo Sallinpoika Hurtasta tämä alkoi. Mutta onhan Simokin koiruleiden villiruusu! Samaa väriä vaikka ei samaa sukua.
Tänään iltapäivällä - tai jopa lähes koko päivän - saatiin roppakaupalla sadetta. Nyt luonto on entistä vehreämpi ja nurmikko kasvaa kohisten. Raparperit on kasvaneet vartta hurjasti, niistä tekaisin pari piirakkaa ja keitin prinssipuolison pyynnöstä myös raparperikiisseliä. Sokeriahan raparperi kaipaa reippaasti, mutta korvasin osan lorottamalla piirakoiden päälle ennen paistamista juoksevaa hunajaa. Nam. Muutaman lehtokotilon nitistin puutarhasta raparperin lehtien alapinnalta, en tahtonut niistä gourmet-ruokaa, hih. Ihastelin myös punaisen lupiinin kukintaa sekä tummanpunaista tähtiputkea. Kaunis on myös mäkitervakko nostaessaan kukintoaan heinikosta. Pihalla on paljon mukavaa katseltavaa ja nuuskittavaa. Ihana kesä.
Välillä on kiva lököillä muuallakin kuin omassa pienessä kopassa, sillä vaihtelu virkistää koiruliakin, kai?
Torkut eli koiran unet voi ottaa jommassa kummassa tuolissa aina silloin, kun televisiosta tulee ns. perheohjelmaa, hih.
Omapa syyni. Olen antanut koirulini hypätä tuoliini koisimaan.
Onneksi on kuitenkin niin kiltti, ettei hypi pöydille eikä koske muihin tavaroihin kuin omiin leluihinsa noin ylipäätään. Siksi sallitaan poikkeamat normaaleista tavoista.
Kesäaamu on ihana. Eilinen ukkostaminen sateineen raikasti ilman ja aamulla pihallamme tuoksui kesä ja ruusut. Suviruusut ja juhannusruusut ovat avanneet nuppunsa. Lisäksi karhunvatukassa on ennätysmäärä kukkia. Toivottavasti saadaan hyvä sato syksymmällä.
Ja viimeisenä villiintynyt juhannusruusu. Tämänkö se kulkijapoika poimi laulun mukaan!
Simo Sallinpoika Hurtasta tämä alkoi. Mutta onhan Simokin koiruleiden villiruusu! Samaa väriä vaikka ei samaa sukua.
Tänään iltapäivällä - tai jopa lähes koko päivän - saatiin roppakaupalla sadetta. Nyt luonto on entistä vehreämpi ja nurmikko kasvaa kohisten. Raparperit on kasvaneet vartta hurjasti, niistä tekaisin pari piirakkaa ja keitin prinssipuolison pyynnöstä myös raparperikiisseliä. Sokeriahan raparperi kaipaa reippaasti, mutta korvasin osan lorottamalla piirakoiden päälle ennen paistamista juoksevaa hunajaa. Nam. Muutaman lehtokotilon nitistin puutarhasta raparperin lehtien alapinnalta, en tahtonut niistä gourmet-ruokaa, hih. Ihastelin myös punaisen lupiinin kukintaa sekä tummanpunaista tähtiputkea. Kaunis on myös mäkitervakko nostaessaan kukintoaan heinikosta. Pihalla on paljon mukavaa katseltavaa ja nuuskittavaa. Ihana kesä.
Voi tuota lutusta Simoa ♥ Näin se oli meilläkin, sohvan valtaaja Minttukin oli..
VastaaPoistaKaunista kesäviikon jatkoa ja terveisiä!
Ps, mansikoita on tänään jo maisteltu :)
Simo osaa ottaa paikkansa, missä lämmin istumajälki, sinne Simo oitis hypähtää!
PoistaKesäistä on, eilinen aurinkopäivä oli nappiin osunut yhteislaulujen takia, tänään taas vettä tulee. Luonto on niin vihreää ja vehreää.
Nam. Meillä ei vielä mansikoista tietoakaa...
Simo on niin suloinen ja pitäähän koiruuksillakin olla oman mielen päiviä. Meillä Olga sai melkein joka kertaa päättää lenkkireitinkin...
VastaaPoistaMitenkäs sulla mahtaa ristinummi voida? Meillä alkoi nyt aueta.
Mukavaa kesäkuun jatkoa!
♥
Oletko siis lukenut jo Kuolema Ehtoolehdossa?
Simolla on jokainen päivä lutupäivä! On niin minun koirulini, ettei voi olla kymmentä minuuttiakaan pois sen näkyvistä kun jo ikävöi.
PoistaRistinummelaiseni on hyvässä hapessa, mutta mökillä ruusumaalla, joten vasta juhannuksena pääsen katsomaan, avautuuko kukkia.
Kesäkuu on ollut vaihtelevaa, vettä ja poutaa. Nyt taas eilisen aurinkopäivän jälkeen vesisadetta. Mutta lämpöistä sadetta.
Meillä oli kirjoittajapiirissä kirjaesittelynä tuo Ehtoolehto, en ole sitä kokonaan lukenut kun ei ole käsiin osunut.
Vaihtelevat säät ovat toisaalta puutarhalle hyväksi: mieti Irlannin puutarhoja. Siellä sataa ja paistaa noin joka vuorokausi.
PoistaMinäpä laitan sen sulle sitten tulemaan mökkilukemiseksi ja kyllä sitä lukee Prissnipuolisokin, sillä sain kirjasuosituksen mieheltä. Edelleen lämmittävät mieltä monet tillukkaat ja etenkin eräät pinkit ♥
Voi tuota ihanaista Simoa, kellii niin tyytyväisen näköisenä. Tottakai pienellä koirulilla pitääkin olla lupa nojatuolissa olla. Mitäs pahaa siinä olisikaan.
VastaaPoistaKukat ja pensaat ovat nyt niin hehkeimmillään, meilläkin alkaa juhannusruusu kukkia, vieläköhän sitten jussina kukkiikaan, Aamuisin on niin ihana tehdä kierros ulkona ja aistia kaikki kesän tuoksut.
Oikein ihanaa kesän jatkoa.
Simolle on lähes kaikki sallittua, kun on niin kiltti poika muutenkin.
PoistaNyt vesisateessa kuljin pihalla tuoksuttelemassa ruusuja, keräämässä etanoita ja muutaman kuvankin otin. Juhannusruusu ja suviruusu ovat täydessä kukassaan. Karhunvatukat kukkivat tänä kesänä ennätyksellisesti ja pörriäisiä on ollut, raakileita jo näkyvissä.
Samoin sinulle tuoksuvaa kesää ja rapsutuksia Himmulle. Nautitaan lämmöstä ja kukkasista.
Joka takapuolensa nostaa, se paikkansa menettää :D
VastaaPoistaSinäpä sen sanoit! Nopeat syö hitaat, hih. Peffa tiukasti penkkiin niin ei kukaan yllätä...♥
PoistaIhanat ruusuntuoksut kun katselen näitä kuviasi.
VastaaPoistaMeillä kukkii ensikertaa suviruusu. Toimme muutama vuosi sitten pikkuisen alun suomesta ja nyt se kukkii.
Kaunis. Juhanus ruusu ruoksuu niin ihanalle..
Ihana on myös Simo.
Mulla jotenkin heittää nää vastaukset tuonne kommentteihin. Sorry.
PoistaIhana että suviruususi on kukassa. Minä toin vuosikymmenet sitten suviruusua äitini pihamaalta ja se on kasvanut valtavaksi pensaaksi ja kukkii joka kesä täysillä. Juhannusruusu on aivan ulko-oven lähellä ja tuoksu leviää heti ulos astuttua. Muut ruusut eli jalostetut ruusut ovat kaikki nuupahtaneet, en osaa niitä varmaankaan hoitaa. Mutta ei hätää. Kaupungilta pelastin vaaleanpunaiset kerrotun ruusun juuren ja sekin oli aamulla avannut ensimmäisen nuppunsa kukintaan.
Kesä on ihanaa aikaa, nautitaan!
Voi tuota kukkaloistoa ja tietenkin Simonkin ;)
VastaaPoistaKesä on kyllä niin ihanaa aikaa kaikkine kukkineen, erilaisine säineen ja lämmön takia.
Ihania aurinkoisia päiviä teille!
-päivi-
Minun puutarhassani täällä kotona ei ole mitään logiikkaa, kasvit on töpsäytetty mihin on sattunut lapio uppoamaan. Mutta minusta on kiva kun ympäri pihaa on kukkasia ja aina joku on kukassa. Mökillä perennat ja ruusut on omassa kukkamaassaan ja olevinaan jotakin järkeä siinä.
PoistaSamoin sinulle lämpimiä kesäsäitä ja odotellaan juhannusta...♥
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista♥heee..Simo on niiiiin ihana! Mukavaa kesäpäivää sinnekkin...juu,satelee....:)
VastaaPoistaSimo on lutupoika, saa nukkua koiran untaan joka tuolissa ja sohvalla.
PoistaSatoi, mutta näyttää jo selkenevän. Lämmintä on vielä siltikin...
Voi kultapoika tuota Simoa;))
VastaaPoistaIhanaa että sinulla on kaksi rakasta 'poikaa', Anjuli! ♥♥
Totta, varsinkin tää pienempi seuraa minua kuin hai laivaa, pää nousee sohvan nurkasta heti jos vähän kauemmaksi koirulista joudun huushollissa menemään. No, kyllä hän käyttäytyy aika tasapuolisesti meitä kumpaakin kohtaan, onhan isompi pojistani koiran varsinainen lenkkikaveri - ja makupalojen salaa syöttäjä.
PoistaIhania molemmat. Kiitos Aili ♥♥
Kyllä hän on niin ihana!
VastaaPoistaEn minäkään raatsisi häntä tuosta hätistellä, kaipaavathan nelijalkaiset ystvämmekin hieman hemmottelua:) Ja omat koiranikin ovat saaneet loikoilla sohvilla ja tuoleilla siinä missä ihmisetkin...