sunnuntai 23. tammikuuta 2011

TALVISIA RIEMUJA

Ajattelin testata tätä talvirunoa täällä blogissani. Tämä kuuluu sarjaan Anjan lätinöitä, mutta kun se on menossa myöskin kurssiopen arvosteltavaksi, niin ajattelin läpätä sen ensin tänne. Niinpä, sitten kun olen painanut "julkaise teksti"- nappulaa, huomaan montakin sanaa tai sanontaa, jotka pitäisikin olla toisin jo rimmaamisenkin takia. Mutta menköön.Se ei pelaa joka pelkää....



AAMUN AVAUS ANJAN TAPAAN

Luminen vaippa aitojen päällä,
jäniksen jälkiä lammikon jäällä.
Punatulkku jo männyssä huiluaan avaa;
oravat eestaas  runkoa ravaa.
Laskeudun hyiseen avantoon
kylmään, hyytävään nautintoon.

Mittailen mielessäni  vain aikaa -
minuutit täyttyy, on kylmässä taikaa.
Nousen jo vedestä,  pyyhkeen  sisään 
ja töppöstä toisen eteen lisään
kun kiiruhdan pesuhuoneeseen.
Suihkun lämpöön suloiseen!

”Mikä ei tapa, se vahvistaa”-
mottoni tänäänkin olla saa.
Aamuinen pulahdus hyiseen  veteen
nostanee seinää jo aremman eteen.
Minulle temppu vaan terveyden takaa,
kun toiset flunssan kourissa makaa.

Helppo on syksyllä uimista jatkaa.
Aamusta aamuun lyhyttä matkaa
lammelle reippaasti askeltaa.
Pulahdus taatusti rentouttaa!
Poissa on kolotus, hartian kivut,
polvien jäykkyys ja kireät sivut.

Jokainen varmaan rajansa tietää,
ja minä en lääkkeitä taida sietää.
Avannon viileys potkua antaa,
se arjessa minua terveenä kantaa;
nousee nyt jalka ja samalla mieli,
on hymykuopat. Ja laulaa kieli!

Siis jäljet eivät tässä kuvassa suinkaan ole jäniksen, mutta olis kuulostanut runosessa hassulta, jos olisvat siinä  prinssipuolison jälkinä.  Tai Simon, joka ei jätä yhtään aamuista uintireissua väliin. Simolla  on lammen rannalla oma keppi pystyssä taluttimen lenkkiä varten. Siellä se nuuskuttelee lumista maisemaa, avantoon varoo tipahtamasta. Vaikka lammessa on ruutanoitakin...

13 kommenttia:

  1. Olet sinä muuten aikamoinen tyttö!!!!!! ;)

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvahan tuo runosi on.
    Kylla monet sanovaetta sairaudet pysyvat loitolla,kun harrastaa avantouintia.
    İhanaa sunnuntai-iltaa

    VastaaPoista
  3. Oikein hieno runo, lausuin sen oikein ääneen :) Alkoi itselläkin tehdä mieli kokeilla avantoa. Vaikka olenkin lähipiiristä se, ketä on ensimmäisenä keväällä ja viimeisenä syksyllä uimassa mökillä (merivesi), en silti ole koskaan avantoa kokeillut. Joskus ala-yläasteella oli koulun leirikoululla mahdollisuus, mutta siellä olisi pitänyt tallustella paljain jaloin jäistä polkua ensin laiturille, ja se itsessään osoittautui jo aivan liian kamalaksi koettelemukseksi :D

    VastaaPoista
  4. Hyvä on runosi. Olisipa runosuoni. Oletko julkaissut runojasi kirjana?
    Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
  5. Olihan soinnukas runonen, ihan tuo hyvälle tuntui sanoo hän joka ei nuista runojutuista juurikaan muuta ymmärrä kuin että niissä yleensä on nuo loppusoinnut.:)

    VastaaPoista
  6. Tosi hyvä runo, ja pitkä. Täytyy kyllä olla sanoittajan taitoja, että tuollaisen tekaisee.

    VastaaPoista
  7. Aika hieno, etten sanoisi loistava riimittely avantouinnin ihanuudesta. Kyllä se opelle kelpaa esitellä.
    PS. Kuvailet niin hyvin tuossa harrastustai että jos olisi avanto lähellä pakko olisi mennä kokemaan.

    VastaaPoista
  8. Anja, yksikään riimi ei tökkinyt, vaan hyvin kunnossa oli riimi sekä rytmi. Ja runo oli myös ihan sun näköinen!

    Hyvänen aika, mikä tarmonpesä sinä oletkaan!

    VastaaPoista
  9. Kiitos kaikki kommentoijat! Niin se vaan tämäkin maanantai alkoi avantoon sujahtamisella. Ajatelkaas, ympärillä hiljaisuus, lintulaudalla pörröturkkinen orava ja viereisessa koivussa punatulkku odottamassa vuoroaan auringonkukan siemenille. Ja vanharouva kaulaansa myöten avannossa, lammikon ympärillä huurteinen koivikko, pakkasta -6 astetta ja tikapuiden yläpuolalla keltainen jättipyyhe odottamassa avannosta nousijaa. Hih, se on elämätä, elämätä...

    VastaaPoista
  10. Hieno ja elämäniloinen runo. Toivottavasti saat vielä kauan pitää hyvän terveytesi. Noilla eväillä se varmaan onnistuukin. :)

    VastaaPoista
  11. Unelma; kävin tänä aamunakin terveyden lähteessä.:)

    VastaaPoista
  12. Hyvä runo ja kiva aihe siinä. Tykkään riimirunoista ja rustailen niitä itsekin pöytälaatikkoon, joskus myös tänne. Kelpaa näyttää opelle.

    VastaaPoista
  13. Markka; runojen rustailu on hauska harrastus, minullakin paperilappusilla pitkin huushollia. Vasta nyt olen alkanut siirtää niitä koneelle sitä mukaa kun tulevat eteen....hih.

    VastaaPoista